Valtiovarainvaliokunnan lausunto sote-esityksestä valmistui, mutta sote-uudistuksen kustannuksia hillitsevää vaikutusta ei kyetty tarkasti arvioimaan.

Valiokunnan mielestä hallituksen esitys tarjoaa puitteet sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvitsemalle poikkeuksellisen merkittävälle uudistamiselle, mutta sen taloudellisten vaikutusten luotettava arviointi on mahdotonta käytettävissä olevan aineiston perusteella.

Tästä huolimatta valiokunta toteaa, että esityksen avulla on mahdollista hillitä kustannusten kasvua. Tavoitellut taloudelliset hyödyt toteutuisivat vasta siirtymäajan 2017—2021 jälkeen ja riskit ovat suuret myös sille, ettei tavoiteltuja hyötyjä saada.

Ruotsissa sairaaloiden hoitopäivien määrä on vain noin puolet Suomen tasosta

Valiokunnan Kd-jäsenen Jouko Jääskeläisen mukaan kunnissa on jo nyt huomattavaa huolta siitä, miten uudistus vaikuttaa taloudellisesti.

– Ikävä tosiasia on, että hyödyt tulevat vasta vuosikymmenen vaihteessa parhaassakin tapauksessa.

Keskeiseksi nousee Jääskeläisen mukaan johtamisen kyky ja johtamiseen omistautuminen. Samalla tarvitaan eri tasoilla velvoitteita ja kannusteita, jotka varmistavat sekä hyvän palvelun että säästöt. Jääskeläinen epäilee, että kuntien motivaatio voi olla koetuksella, jos keskeiset ratkaisut tehdäänkin suurissa rakenteissa.

Kustannuksia voitaisiin hillitä tehokkaammalla ja halvemmalla tietoteknologialla. Lääke- ja materiaalihankinnat halpenisivat myös, mutta varsinaista muutosta tuskin voidaan laskea millään taloudellisella kaavalla.

– Kun rahoitusjärjestelmä on vaikeasti muutettava monikanavainen malli, niin avoimia kysymyksiä jää paljon, Jääskeläinen arvioi.

Suomen sote-palveluissa henkilökuntaa on noin 73 henkilöä tuhatta asukasta kohden. Väkilukuun suhteutettuna meillä on 16 000 työntekijää enemmän kuin Sveitsissä, minkä vaikutus henkilökustannuksiin on reilut 700 miljoonaa euroa vuodessa. Samoin esimerkiksi Ruotsissa sairaaloiden hoitopäivien määrä on vain noin puolet Suomen tasosta.

Valiokunnan mietinnössä mainitaan pienehköt kunta-alueet, esimerkiksi Varkaus ja Mänttä-Vilppula, jotka ovat saaneet hyvää tulosta aikaan. Jääskeläinen uskookin, että kannustinraha kunnille on toisinaan parempi vaihtoehto kuin koko järjestelmän muuttaminen suureksi ja ylhäältä päin koordinoiduksi. Tavanomaisimmat erikoissairaanhoidon palvelut pitää myös tuoda lähelle potilasta.

– Mikään ei tietysti korvaa ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista, jolle on varattava järeä rooli jatkossa, Jääskeläinen sanoo.