”Tavoitteena on pyörtää avioliittolain muutokset”

2.3.2015 klo 09:28 Uutiset Samuli Rissanen

Päivi Räsäsen jatkoaikeet KD:n puheenjohtajana riippuvat hänen mukaansa vaalituloksesta. KD tavoittelee kahdeksaa kansanedustajaa ja jatkoa hallitusvastuulle.

Tavoitteena on, että tulevan eduskunnan kokoonpano olisi sellainen, että se pystyisi ottamaan uuden linjauksen avioliittokysymykseen

 

STT:n haastattelema (2.3.) Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen kertoo, että puolue jatkaa taistelua avioliittolain säilyttämiseksi miehen ja naisen välisenä. Seuraava eduskunta saa käsiteltäväkseen lakimuutoksia, jotka liittyvät avioliiton laajenemiseen nais- ja miespareille. Eduskunta hyväksyi kansalaisaloitteena tulleen lakiehdotuksen viime syksynä.

Räsänen odottaa, että eduskuntaan etenee ensi kauden aikana myös vastakkainen kansalaisaloite, joka ajaisi avioliiton palauttamista miehen ja naisen väliseksi. Räsäsen mukaan puolue on itsekin yrittänyt vaikuttaa tällaisen kansalaisaloitteen käynnistymiseen. Sen sijaan Kristillisdemokraateissa ei ole vielä päätetty, voisiko puolue mennä hallitukseen, joka edistää tasa-arvoiseen avioliittolakiin liittyviä lakimuutoksia.

Räsäsen toiveena on, että keväällä valittava eduskunta suhtautuisi avioliittoon edeltäjäänsä konservatiivisemmin.

– Tavoitteena on, että tulevan eduskunnan kokoonpano olisi sellainen, että se pystyisi ottamaan uuden linjauksen avioliittokysymykseen, hän sanoo.

STT kysyi Räsäseltä myös hänen aikeistaan pyrkiä jatkokaudelle Kristillisdemokraattien puheenjohtajana ensi kesän jälkeen. Puheenjohtajan vaali käydään puoluekokouksessa Savonlinnassa elokuun lopussa. Räsäsen mukaan kaikki riippuu vaalituloksesta. Hän kertasi, että Kristillisdemokraatit tavoittelevat vaalivoittoa ja pääsyä hallitukseen. Räsäsen mukaan kelpo vaalitulos toisi puolueelle kahdeksan kansanedustajaa nykyisen kuuden sijaan.

Tällä vaalikaudella hallitusvastuu tosin paisutti Kristillisdemokraattien vaikutusvallan selvästi puolueen kokoa suuremmaksi.

– Olemme pystyneet vaikuttamaan varmasti enemmän kuin suuren vaalivoiton saanut perussuomalaiset, Räsänen näpäyttää.

Vaikka hallituksen superhankkeet, kuten kuntauudistus ja sote, ovat joko kariutuneet  tai vaikeuksissa, ovat Kristillisdemokraattien kynnyskysymykset Räsäsen mukaan toteutuneet.

– Meillä oli kaksi kynnyskysymystä hallitukseen menolle. Molemmat niistä, niin nuorisotakuu kuin vanhuspalvelulakikin, on saavutettu, hän kertoo.

Räsänen uskoo myös, että kristillisdemokraattien tuki ratkaisi vuoden 2011 hallitusneuvotteluissa vanhuspalvelulain kohtalon. Vuoden alusta voimaan tullut laki sisältää laatusuosituksia vanhusten palveluille ja hoidolle. Sen myötä jokaiseen kuntaan on pitänyt perustaa muun muassa vanhusneuvosto huolehtimaan iäkkäiden ihmisten vaikutusmahdollisuuksista.

Lisäksi puolue vastusti kotihoidontukeen kohdistettuja leikkauksia koko vaalikauden ja onnistui peruuttamaan jo tehdyn päätöksen tuen puolittamisesta isän ja äidin kesken.