Maahanmuuttajien työllisyysaste on vain reilut 50 prosenttia

16.3.2015 klo 09:55 Uutiset Samuli Rissanen

Suomessa maahanmuuttajien työllisyysaste on vain reilut 50 prosenttia ja kaikkien ulkomailla syntyneiden työttömyysaste noin 20 prosenttia. Kansanedustaja Jouko Jääskeläinen vaatii toimia maahanmuuttajien koutouttamisen ja työllistymisen edistämiseksi.

Toivoa paremmastakin on, sillä osa maahanmuuttajista työllistyy lähes yhtä hyvin kuin kantaväestö. Maahanmuuttajataustaisia yrittäjiäkin Suomessa on jo yli 8000. Työllisyysaste laahaa kuitenkin (kaikkien Suomen työikäisten työllisyysaste on 67%) perässä.

Korkein työttömyysaste on Irakissa, Somaliassa ja Afganistanissa syntyneillä maahanmuuttajilla. Työttömyys on suurinta pakolaisilla sekä matalan kehitystason maista kotoisin olevilla naisilla. Pienintä työttömyys on Saksassa, Intiassa ja Ranskassa syntyneillä, joiden työttömyysaste on samaa luokkaa koko väestön työttömyysasteen kanssa.

Ulkomailla syntyneiden naisten työllisyys on huomattavasti heikompaa kuin miesten, mutta mitä korkeampi lähtömaan kehitystaso on, sitä pienempiä ovat erot miesten ja naisten työllisyydessä. Suurinta työttömyys on pakolaistaustaisilla maahanmuuttajilla sekä matalan kehitystason maista tulevilla naisilla.

− Työllä on suuri merkitys ihmisen omanarvontunnolle ja yhteiskuntaan kiinnittymiselle. Hallituksen pitäisikin edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä, Jouko Jääskeläinen sanoo.

Hän jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllistymisen edistämisestä lauantaina, istuntokauden viimeisenä päivänä.

Suomi myös tarvitsee maahanmuuttajia. Tulevaisuudessa kantasuomalaisten työikäisten osuus alenee väestön nopean ikääntymisen myötä. Jääskeläinen muistuttaa, että maahanmuutto korvaa jo nyt merkittävästi kantaväestön työvoiman vähenemistä. Vuonna 2013 Suomessa oli 137 ei-työssäkäyvää 100 työllistä kohti, kun vuonna 1987 vastaava luku oli 114.

Evan raportin mukaan Suomi tarvitsisi 34 000 työikäistä nettomuuttona joka vuosi nykyisen 12 000 sijasta, jotta työvoiman määrä ei supistuisi lähivuosikymmeninä. Sisäministeri Päivi Räsänen helpottaisi työperäistä maahanmuuttoa väljentämällä tai poistamalla työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinnan.

– Ilman maahanmuuttajia työikäinen väestö olisi supistunut viime vuonna 26 000 henkilöllä, sillä viimeiseen 25 vuoteen työllisten määrä ei ole kasvanut käytännössä lainkaan, vaikka väestön määrä on kasvanut yli puolella miljoonalla henkilöllä, Jääskeläinen sanoo.

Maahanmuuttajia työllistyy runsaasti matalapalkka-aloille etenkin pääkaupunkiseudulla. Eniten maahanmuuttajia on kiinteistöpalveluissa sekä ravitsemus- ja talonrakennusalalla. Helsingissä julkinen liikenne on riippuvainen maahanmuuttotaustaisesta työvoimasta. Työllistymisen suurimmat haasteet ovat heikko kielitaito, kouluttamattomuus ja löyhä integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan.

– Yksityiselle sektorille suunnatulla palkkatuella työllistäminen näyttäisi edistävän parhaiten maahanmuuttajien mahdollisuuksia löytää vakituinen työpaikka, ainakin lyhyellä tähtäimellä. Myös työvoimakoulutukseen osallistuminen on tuottanut hyviä tuloksia, Jääskeläinen kertoo.