– Kristillisdemokrattien vaaliteemat ovat minulle läheisiä.
Sosiaalipolitiikan professorille pohjoismaisen hyvinvointivaltion säilyminen on tärkeä asia.

Miten kiireinen professori ja ruuhkavuosiaan elävä yliopistomies saatiin Kristillisdemokraattien ehdokkaaksi Savo-Karjalaan?

– Ennen kaikkea KD:n arvopohjan ja julistamansa välittämisen kulttuurin vuoksi, Juhani Laurinkari vastaa.

Hän on tehnyt pitkän päivätyön Kuopion yliopiston ja sittemmin Itä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan professorina ja tukenut sekä tutkimus- että opetustyössään pohjoismaisen hyvinvointivaltion pitkää linjaa.

– Meidän hyvinvointiyhteiskuntamme muotoutui kytköksessä kristilliseen diakoniaan ja kristilliseen sosiaalietiikkaan. Eurooppalaiseen kristillisdemokraattiseen aateperintöön ja sen nykyisiin ilmentymiin Laurinkari on tutustunut toimiessaan yhteistyössä Keski-Euroopassa erityisesti saksalaisen kielialueen yliopistojen kanssa.

– Minulle läheisiä toiminnan alueita ovat olleet kansalaislähtöinen yhteisötalous sekä vammaistutkimus ja vammaistyö.

– Keski-Euroopassa arvostetaan Suomea enemmän kansalaislähtöisyyttä hyvinvointivaltion uudistamisessa. Laurinkari huomauttaa, että kristittyjä on toki muissakin puolueissa.

– Mutta KD:n nykyiset vaaliteemat ovat minulle läheisiä. Puolue on osoittanut olevansa vankkumaton hyvinvointivaltion puolustaja ja uudistaja sekä toimivansa heikossa asemassa olevien puolesta.

Laurinkaria voisi kutsua teinitähdeksi, sillä hän opiskeli ensimmäisen tutkintonsa pikavauhtia. Hän valmistui jo 21-vuotiaana teologiksi. Pappisvihkimyksen ikäraja oli 22. Vihkimystä odotellessaan hän työskenteli nuoriso- ja diakoniatyössä Helsingissä.

– Näin omin silmin, kun nuori lensi yöllä kadulle kuin leppäkeihäs. Hän jatkoi humanististen aineiden opiskelun yhteydessä sosiaalipolitiikkaan, sieltä taloustieteisiin. Yhteensä loppututkintoja on neljä, tohtorintutkinnot on sekä Helsingistä että Wienistä. Aikanaan hän oli Suomen nuorin pappi, sosiaalipolitiikan nuorin tohtori ja alansa nuorin professori.

– Opinnot tein töiden ohella.

Laurinkarin pitkään uraan yliopistomaailmassa on mahtunut dosentuureja, tieteellisiä tunnustuspalkintoja, kaksi juhlakirjaa sekä kunniatohtoriksi nimeämisiä. Hän solmi sosiaalipolitiikan emeritusprofessori-sopimuksen marraskuusta 2014 alkaen Itä-Suomen yliopistossa. Lisäksi hän toimii nyt vierailevana professorina Wismarin korkeakoulun taloustieteiden tiedekunnassa johtaen suomalais-saksalaista tohtorikoulua.

Tähän mennessä hän on ohjannut yhteensä 52 väitöskirjaa. Niiden lisäksi hän on toiminut vastaväittäjänä, väitöskirjojen esitarkastajana ja toiminut tieteellisten julkaisusarjojen vastaavana toimittaja Kuopiossa ja nyttemmin Saksassa.

Juhani Laurinkarin elämään mahtuu monta ihmettä. Lokakuussa 1946 Helsingissä syntynyt pikkupoika oli viettänyt elämänsä alun lastenkodissa. Hänet adoptoitiin reilun puolentoista vuoden ikäisenä sipoolaisen lastenkodin paljon jälkeen. Oma perhe on iso. Juhanilla on laulupedagogi-pastori-vaimonsa Leenan kanssa neljä aikuista lasta ja kaksi lastenlasta. Perheen elämään ovat suuresti vaikuttaneet 14 ulkomailla vietettyä vuotta. Viimeiset parikymmentä Juhani ja Leena Laurinkari ovat olleet kuopiolaisia.

– Moni kulttuuri on meille tuttu. Meillä on myös taiwanilainen ja saksalainen miniä. Estonian uppoaminen syksyisellä Itämerellä 1993 oli Juhanille läheltä piti -tilanne.

– Minut oli kutsuttu seminaariin, joka alkoi Tallinnassa ja jonka piti päättyä Tukholmassa.

– En esteen vuoksi päässyt mukaan. Estonian upotessa menetin monta kollegaani, Laurinkari kertoo.

– Niin paljon on elämääni mahtunut. Uskon huolenpitoon ja varjelukseen kuin lapsi.

 

Juhani Laurinkari, 68, Kuopio

• sosiaalipolitiikan professori, teologi • ehdolla Savo-Karjalassa (sit.) • sydämellä sosiaali- ja hyvinvointipolitiikka, yhteisötalous • Slogan: ”Sinun hyvinvointisi on työnäkyni”