Musiikki on vanhimpia itseilmaisumme muotoja, mutta vasta nyt alamme ymmärtää sen arvon ja hyödyn ikääntymiseen liittyvissä muistisairauksissa ja elämänlaadun parantajana.

Musiikin aikaansaamat vahvat tunnekokemukset ihmismieleen on tiedostettu jo vuosisatoja. Tuntemusten syntymekanismi sen sijaan on ollut hämärän peitossa, aina viime vuosikymmeniin asti.

– Aivotutkimuksen kehittyessä ymmärrys musiikin aktivoivasta vaikutuksesta aivojemme syviin tunnekeskuksiin ja aivokuoren havainto-, tiedonkäsittely- ja liikekeskuksiin on avautumassa aivan uudella tavalla, toteaa psykologian dosentti Teppo Särkämö Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä.

Alzheimer-potilaiden kyky tunnistaa musiikkia ja reagoida siihen tunnetasolla säilyy vielä pitkään senkin jälkeen, kun heidän kognitiivinen kapasiteettinsa ja kielellinen kommunikointinsa muutoin jo on hiipunut

Musiikin vaikutuksesta aivohalvauspotilaiden toipumiseen väitellyt Särkämö sanoo uusimpien tutkimustulosten osoittavan, miten monialaiset ja myönteiset seuraukset musiikilla on ihmisen psyykeen ja elämänlaatuun.

– Jo tähän asti on tiedetty musiikin kuuntelun terveillä henkilöillä aktivoivan aivoja laajasti, vaikuttavan positiivisesti mielialaan ja henkiseen vireyteen, parantavan älyllistä suorituskykyä.
Uutta sen sijaan on, millä tavoin vaikutuksia voidaan – ja pitäisi – hyödyntää neurologisessa kuntoutuksessa.

Väitöstutkimuksessaan Särkämö osoitti akuuttivaiheessa olevien, mielimusiikilleen päivittäin altistettujen aivohalvauspotilaiden toipuvan paremmin kuin niiden, jotka kuuntelivat joko äänikirjoja tai saivat ainoastaan tavanomaista kuntoutusta.

– Tämä näkyi niin muistin kuin keskittymiskyvynkin osalta. Myös aivohalvauksen jälkeisen masennuksen ja sekavuuden kokemukset osoittautuivat verrokkiryhmää vähäisemmiksi, Särkämö kertoo.

Akuuttivaiheen jälkeen tehdyissä magneettikuvauksissa ilmeni niin ikään, että musiikkia kuunnelleiden potilaiden aivoissa oli tapahtunut toipumista edistäviä muutoksia.

– Tämä näkyi selvästi sekä tunteiden säätelyyn liittyvillä limbisillä että tiedonkäsittelystä vastaavilla  etuotsalohkon alueilla, Särkämö sanoo.

Särkämön vetämä 2013 julkaistu tutkimus koski musiikin hyötyvaikutuksia lievien ja keskivaikeiden muistisairauksien osalta.

– Kohderyhmänä olleiden muistisairaiden kanssa käytettiin heille tuttua ja merkityksellistä, usein aiempaan elämänhistoriaan  liittynyttä musiikkia.

– He joko kuuntelivat tai lauloivat sitä  yhdessä omaistensa tai hoitohenkilökunnan kanssa. Osa heistä osallistui ainoastaan tavanomaiseen viriketoimintaan.

Myös tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, miten  säännöllinen musiikin harrastaminen voi parantaa merkittävästi muistisairaudesta kärsivien mielialaa, elämänlaatua sekä tiedonkäsittelykykyä; tarkkaavaisuutta ja muistia. Laulamisen havaittiin myös kohentavan kielellistä työmuistia ja vähentävän omaisten psyykkistä kuormitusta.

– Tiedämme, että Alzheimer-potilaiden kyky tunnistaa musiikkia ja reagoida siihen tunnetasolla säilyy vielä pitkään senkin jälkeen, kun heidän kognitiivinen kapasiteettinsa ja kielellinen kommunikointinsa muutoin jo on hiipunut.

– Syy tähän on vielä tarkemmin selvittämättä, mutta se saattaa löytyä aivojen etuotsalohkon sisäosista, joissa käsitellään niin musiikin synnyttämiä tunne-elämyksiä kuin ihmisen omaan elämään liittyviä kokemuksia ja muistoja.
– Aivohalvauspotilaiden puhekyvyn palauttamiseksi tehokas kuntoutuskeino voi olla melodinen intonaatioterapia, jossa puheen tuottamista harjoitellaan laulamalla.

Menetelmä perustuu etenkin oikean aivopuoliskon otsa- ja ohimolohkojen aktivoimiseen; alueen, jossa laulaminen syntyy.

– Tuottamalla melodiaa laulun avulla, voimme ”muuntaa” sitä puheen muotoon.

– Musiikin lyriikoiden ja sävelten välillä on aivoissa vahva linkki, joka liittyy molempien aivopuoliskoiden yhteistoimintaan. Vasemman käsitellessä pääosin sanoja vastaa oikea enemmän melodian tunnistamisesta.
– Musiikki on lisäksi aina vahvasti sidoksissa emootioihin ja muistoihin, Särkämö sanoo.

– Muistisairaalla ihmisellä tämä näkyy siinä miten jonkin vanhan, vuosikymmenten takaa tutun iskelmän sanat ja melodia herättävät henkiin muistoja aiemmasta elämästä.

Tutkimustulosten valossa musiikin hyötyvaikutukset eivät rajoitu ainoastaan ikääntyneisiin ja muistisairaisiin henkilöihin.

– Jo lapsuudessa ja nuoruudessa aloitettu aktiivinen musiikkiharrastus voi myös ikäännyttäessä pitää yllä kognitiivisia taitoja ja suoriutumistasoa. Sitä, ehkäiseekö tai hidastaako se muistisairauden puhkeamista ja etenemistä, emme vielä tiedä.

Tähänastisten tutkimustenkin perusteella voi Särkämön mukaan todeta, miten tärkeää olisi hyödyntää musiikkia nykyistä enemmän ja järjestelmällisemmin. Niin ikäihmisten ja muistisairauksista kärsivien elämänlaadun kohentamiseen kuin aivohalvauspotilaiden toipumiseen.

– Esimerkiksi palvelutaloissa musiikkitarjonta on yleensä kaikille samaa. Sen sijaan,  että kartoitettaisiin asukkaiden mieltymykset ja laadittaisiin jokaiselle ”soittolistat” omiin, henkilökohtaisiin laitteisiin.

Musiikki voisi Särkämön mielestä olla myös selkeämmin tiettyyn tarkoitukseen valittua:

– Ruotsissa musiikin, etenkin hoitohenkilöstön laulun, rauhoittavaa vaikutusta dementiapotilaiden ahdistuneisuuden ja levottomuuden lieventäjänä on hyödynnetty hyvin tuloksin, mikä voi mahdollistaa myös lääkityksen vähentämisen.

– Elävän musiikin tuominen hoitopaikkoihin ja asukkaiden oma osallistuminen esitystilanteisiin lisää entisestään musiikin terapeuttista roolia.

– Meiltä tällainen systemaattinen toimintatapa vielä laajalti puuttuu. Taloudellisestikaan kyse ei ole erityisen isosta satsauksesta, pikemminkin siitä, ettei asialle toistaiseksi ole vielä herätty, Särkämö toteaa.