Olen ollut jo kymmenisen vuotta espoolaisen Hyvä Arki ry:n toiminnassa, joka jakaa ruokaa ja vaatteita vähävaraisille ja hädässä oleville. Annoin vaalilupauksen, että haluan edistää tätä toimintaa maanlaajuisesti. Erityisesti olen tarttunut toimeen kaupan ruokahävikin saamiseksi vähävaraisia auttavien yhdistyksien käyttöön.

Kaikesta syömäkelpoisesta ruuasta heitetään pois jopa 10–15 prosenttia.

On arvioitu, että suomalaisessa ruokaketjussa heitetään ruokaa hukkaan vuosittain noin 400 miljoonaa kiloa, mikä tarkoittaa, että kaikesta syömäkelpoisesta ruuasta heitetään pois jopa 10–15 prosenttia. Kotitalouksien osuus kokonaisruokahävikin määrästä on arvioitu olevan Suomessa noin kolmannes, mikä tekeekin niistä merkittävimmän aiheuttajana.

Ruokahävikin määrä nousee korkealle myös ravitsemispalveluiden yhteydessä, sillä vuonna 2010 sen arvioitiin olleen 75–85 miljoonaa kiloa. Opiskelijaravintoloissa, päiväkodeissa sekä vanhainkodeissa sekä sairaaloissa ruokahävikkiä syntyi jopa 25 prosenttia valmistetusta ruoasta. Ruokahävikin ohella myös kauppojen sekä yksityistalouksien yhteydessä syntyvä vaatehävikki on asia, johon tulee puuttua. Autettavien määrä kasvaa myös pakolaisten myötä.

Maailmanlaajuisesti ruokaa menee hukkaan vuosittain yhteensä 1300 miljoonaa tonnia, joka vastaa noin 25–30 prosenttia kaikesta tuotetusta ruoasta. Ongelma on noussut esille myös useassa Euroopan maassa, ja komissio onkin ehdottanut, että jäsenvaltiot kehittäisivät kansallisia ruokajätteen syntymistä ehkäiseviä strategioita.

Olen eduskunnan köyhyysryhmän varapuheenjohtaja. Järjestämme aloitteestani Suomen historian ensimmäisen Hävikki-seminaarin eduskunnassa 22.9. klo 17. Avaamme keskustelun, miten voisimme paremmin koordinoida syntyvän hävikin saamista sitä jakaville toimijoille ja miten lainsäädännöllä voisimme tukea ihmisten hyvää tahtoa auttaa hädässä olevia. Hävikki ei ole käyttökelvotonta.