Kristillisdemokraattien tuore puheenjohtaja Sari Essayah on aloittanut tehokkaasti. Puolueen nykyiset ja aiemmat päättäjät halutaan valjastaa erilaisiin työryhmiin jäseniksi tai erityisasiantuntijoiksi.

Pakolaistulvan aiheuttamana muuttunut tilanne ei suinkaan ole Essayah’n asialistan häntäpäässä. Maahanmuutto ja pakolaistilanne tarvitsevat ohjelmapäivityksen välittömästi. Lisäksi puolueeseen perustetaan maahanmuuttotyöryhmä.

Etelään siirrettynä Tornion tilanne tarkoittaisi sitä, että Helsingin rautatieasemalle tulisi yli 10 000 turvapaikanhakijaa joka päivä.

Entinen sisäministeri, maahanmuuttoasiantuntijaksi kouliutunut Päivi Räsänen lähtee vetämään Kristillisdemokraattien maahanmuuttoryhmää.

Schengenin sopimuksen ratifioimisen jälkeen 2001 Suomen länsirajat ovat olleet rajatarkastuksettomat. Henkilöllisyys on pystyttävä osoittamaan, mutta harvalta Ruotsin- tai Viron-matkaajalta sitä on kysytty.

Nyt rajoja aletaan uudelleen valvoa. Viime viikonlopun turvapaikanhakijoiden saapumismäärät säikäyttivät myös vallanpitäjät. Jos Tornioon tai Pohjois-Suomeen saapuu tuhat pakolaista päivässä, on tilanne kestämätön. Sisäministeri Orpo väläytteli jopa Suomen rajojen sulkemista.

Maanantaina poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen ilmoitti, että poliisin oli pyydettävä lisäresursseja puolustusvoimilta. Tiistaina Torniossa avattuun  järjestelykeskuksen siirrettiin paperittomia maahantulijoita hätämajoituksesta.  Järjestelyissä ovat toimineet poliisi, tulli sekä rajavartiolaitos.

Tornion kaupunginjohtaja kuvaili kaupunkinsa tilannetta suhteuttamalla sitä Helsinkiin, jossa on 25-kertainen väestö. Etelään siirrettynä tilanne tarkoittaisi sitä, että Helsingin rautatieasemalle tulisi yli 10 000 turvapaikanhakijaa joka päivä. Siitä heidät ohjattaisiin Stockmannin tavarataloon, jossa he viipyisivät päivästä kahteen. Torniossa pakolaisia on sekä toivotettu tervetulleiksi että vastustettu.

Schengenin sopimuksen mukaan valtiot voivat palauttaa rajatarkastukset tilapäisesti, jos yleinen järjestys tai kansallinen turvallisuus sitä edellyttää. Näin tehtiin edellisen kerran Suomessa kesällä 2005 yleisurheilun mm-kisojen aikana.

Essayah ja Räsänen ovat vedonneet sekä hallitukseen että EU:hun kiintiöpakolaisten määrän lisäämisen puolesta. Räsänen haluaisi Suomen ottavan merkittävästi enemmän kiintiöpakolaisia  suoraan pakolaisleireiltä. Tällöin apu voitaisiin Räsäsen mukaan kohdistaa kaikkein heikoimmassa asemassa oleville, kuten naisille ja lapsille.

Räsänen ja moni muu pelkää, että päätökset sisäisistä siirroista vetävät hallitsemattomaan kansainvaellukseen. Kiintiöpakolaispäätökset taas antavat viestin, että kannattaa hakeutua pakolaisleireille. Räsäsen mielestä EU on pahasti hakoteillä ja tekee karhunpalveluksen maahanmuuttopolitiikalle.