Kristillisdemokraattien mielestä hallituksen kärkihankkeiden parasta antia ovat bio- ja kiertotaloudelle asetetut tavoitteet sekä pyrkimykset parantaa yritysten kilpailukykyä. Suurimmat kysymysmerkit liittyvät hankkeiden rahoitukseen.

Hallitus aikoo käyttää niin sanottuihin kärkihankkeisiinsa yhteensä miljardi euroa tulevien kolmen vuoden aikana. Pääministeri Juha Sipilän tiedonannon mukaan eniten rahaa satsataan teiden, väylien kunnostamiseen ja ratahankkeisiin. Suuria tulevaisuuden kasvun ja työllisyyden odotuksia kantavaan biotalouteen on niin ikään astetettu kunnianhimoisia tavoitteita.

– Maamme menestyksen ja kasvun tie näyttää olevan ilmaan rakennettu. Toivon hartaasti, että olen tässä täysin väärässä

Pitkään puuhattu sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisvaltainen uudistus on tämänkin hallituksen tavoitteena.

Kristillisdemokraattien mielestä panostukset biotalouteen ja yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi ovat tervetulleita, mutta KD:n kansanedustajia askarruttaa kärkihankkeiden suuri määrä. Kärkihankkeita on kaikkiaan 26.

– Niitä on enemmän kuin hallituksella ministereitä. Onko se sitten hyvä vai huono asia, tulevaisuus näyttää. Joskus vähemmän olisi enemmän ja enemmän olisi vähemmän, Kristillisdemokraattien ryhmäpuheen tänään eduskunnan täysistunnossa pitänyt kansanedustaja Antero Laukkanen muistutti.

– Esitetyt tavoitteet ovat pääosin hyviä, jopa erinomaisia, ja niihin on helppo yhtyä. Mutta voidaanko ne saavuttaa, Laukkanen epäili.

Kärkihankkeiden ja niiden selvitysten viidakon sijaan olisikin Kristillisdemokraatien mielestä kannattanut valita ne hankkeet kärkihankkeiksi, jotka hallitus todella tahtoo toteuttaa, ja varmistaa niiden toteutuminen osoittamalla niihin myös tarvittava rahoitus.

– Maamme menestyksen ja kasvun tie näyttää olevan ilmaan rakennettu. Toivon hartaasti, että olen tässä täysin väärässä, Laukkanen sanoo.

Suurimmat kysymysmerkit liittyvät kärkihankkeiden rahoitukseen.

Esimerkiksi ensi vuoden budjetissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta leikataan 4, 2 miljoonaa, työterveyslaitokselta 8 miljoonaa ja erityishankkeista lähes neljä miljoonaa euroa. Lisäksi valtion rahoitus terveydenhuollon tutkimukseen vähenee 6,7 miljoonaa ja kuntien hankkeilta leikataan 5,4 miljoonaa euroa. Leikkaukset tehdään siitä huolimatta, että terveys ja hyvinvointi on yksi hallituksen kärkihankkeita.

– Samalla kärkihankkeisiin satsataan 23,5 miljoonaa ja se saadaan näyttämään isolta panostukselta, mutta itse asiassa se on leikattu pois muusta hyvinvointityöstä.

Hallitus kertoi panostavansa myös digitalisointiin.

– Mutta kuka tekee digitaaliset oppimateriaalit, palvelut ja oppimisympäristöt? Ne eivät synny talkoilla. Käytetäänkö avoimia kehittämisympäristöjä, ostetaanko yksityisiltä yrityksiltä, vai opettajat itsekö tekevät? Toimintasuunnitelmassa tulisi vastata kysymykseen, miten ja kenen johdolla, Laukkanen kritisoi.

Kristillisdemokraattien kansanedustajien silmiin pisti myös hallituksen tavoite lisätä nuorten oppisopimuskoulutusta. Budjetissa kuitenkin hallitus leikkaa oppisopimuskoulutuksen varoja 3,4 miljoonaa euroa.

Tavoitteena on myös vahvistaa etsivää nuorisotyötä, mutta budjetissa määrärahoja vähennetään 5,5 miljoonaa euroa nuorten työpajatoiminnasta ja etsivästä nuorisotyöstä.

Laukkanen tiukkasi myös, millä keinoilla hallitus vahvistaa korkeakoulujen ja elinkeinoelämän innovaatioita sekä tutkimusta.

– Budjetissa vähennetään keskeisiä tutkimus- ja kehittämismäärärahoja 163 miljoonaa euroa.  Tutkimuksesta leikkaaminen on tässä mielessä vastoin kärkihankkeiden ajatusta.

Kristillisdemokraattien mielestä hallituksen kannattaisi ottaa oppia Saksassa vuonna 2003 toteutetusta työreformista, jonka Kristillisdemokraatit saattoivat loppuun. 12 vuodessa Saksan työttömyysaste on laskenut reiluun kuuteen prosenttiin. Muutoksessa olivat mukana kaikki yhteiskunnan merkittävät toimijat.