Pakolaiskriisiin ratkaisuja sydämellä ja järjellä

8.10.2015 klo 13:41 Kolumnit Peter Östman

Todistamme ilmiötä, jota monet kutsuvat suurimmaksi pakolaiskriisiksi sitten toisen maailmansodan.  Kyse on myös ennennäkemättömästä kansanvaelluksesta, jonka tausta on Lähi-idän kasvava kaaos ja suuren Islamilaisen valtion rakentamispyrkimykset. Sen jälkeen kun on päässyt Eurooppaan, ei käytännössä ole enää esteitä liikkumiselle Schengen-sopimuksen vuoksi.

Keskustelu on muuttunut hyvin mustavalkoiseksi. Jotkut tekevät rasistisia avauksia, kun taas toiset puolustavat ovet auki kaikille -linjaa.

On epäselvää, kuinka moni Eurooppaan saapuneista maahantulijoista on pakolaisia sota-alueilta ja kuinka moni on taloudellisten syiden vuoksi tulleita maahanmuuttajia. Vain alle kolmasosa tulijoista on Syyriasta ja loput tulevat Afrikasta, muualta Lähi-idästä sekä Etelä-Aasiasta.

Euroopassa on myös kasvava huoli kasvavasta islamistisesta terroriuhasta. Tätä uhkaa ei saa aliarvioida eikä myöskään liioitella.

Kriisi on johtanut vastakkainasetteluun. Keskustelu on muuttunut hyvin mustavalkoiseksi. Jotkut tekevät rasistisia avauksia, kun taas toiset puolustavat ovet auki kaikille -linjaa. En pidä kummastakaan.

Useimmilla suomalaisilla on positiivinen asenne hädänalaisten lähimmäisten auttamiselle. Niille, jotka pakenevat henkensä edestä, pitää tarjota turvapaikka.

Suomi tarvitsee myös työperäistä maahanmuuttoa. Mutta siihen on muita työkaluja ja sääntöjä. Maahanmuuttajat, jotka tavoittelevat parempaa elintasoa, ovat tervetulleita hakemaan oleskelulupaa työluvan kautta.

Mikäli haluamme nykyisen kaoottisen tilanteen hallintaan, pitää vahvistaa kiintiöpakolaisjärjestelmää, lisätä apua kriisimaiden lähialueella ja pyrkiä tosissaan torjumaan ihmissalakuljetusta.

Pääministeri Cameron sanoi hiljattain, että Iso-Britannian pitää toimia, ei vain sydämellä, vaan myös järjellä. Epäilemättä viisas lähestymistapa.

Ylös