KD:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen suhtautuu äärimmäisen vakavasti maahanmuuttajanuorten syrjäytymisriskiin. – Hälytyskellot soivat, Räsänen varoitti.

Kristillisdemokraattien maahanmuuttopoliittisen työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen avasi puolueen maahanmuuttopoliittisen seminaarin Vantaan Tikkurilassa lauantaiaamuna 28. marraskuuta.

– Hälytyskellojen pitäisi soida maahanmuuttajanuorten syrjäytymisriskin vuoksi, Räsänen varoitteli.

Erot eri maahanmuuttajaryhmien välillä ovat suuret, suurin syrjäytymisriski on somalialaistaustaisilla nuorilla, joista peräti 41 % on ilman koulutusta, peruskoulun jälkeistä tutkintoa ja työtä.

Räsänen kertasi turvapaikanhakijoiden määrän räjähdysmäistä kasvua kertoessaan, että viime vuonna Suomeen saapui 3651 turvapaikanhakijaa, mutta tänä vuonna on rikottu jo 30 000 hakijan raja.

– Maahanmuuttajien kotouttaminen on erityisen suuri haaste ja vaatii satojen miljoonien eurojen lisäpanostuksia.

– Kotouttamisen tulokset ovat jo ennen tulijamäärän kasvua olleet valitettavan puutteelliset. Valtiontalouden tarkastusvirasto julkisti tämän vuoden alussa kaksi aiheeseen liittyvää tarkastusta. Maahanmuuttajien köyhyysriski on kuusi kertaa suurempi kuin kantaväestöllä ja työttömyysaste kolme kertaa suurempi.

– Erot eri maahanmuuttajaryhmien välillä ovat suuret, suurin syrjäytymisriski on somalialaistaustaisilla nuorilla, joista peräti 41 % on ilman koulutusta, peruskoulun jälkeistä tutkintoa ja työtä.

Räsänen kertoi, miten maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamistaso on selvästi kantaväestöä heikompi.

– Suomessa erot maahanmuuttajien ja kantaväestön oppimistulosten välillä ovat 15-vuotiailla suurempia kuin muualla Euroopassa. Erityisen huolestuttavaa on, että tämä koskee myös niitä äidinkielenään vieraita kieliä puhuvia nuoria, jotka ovat syntyneet Suomessa.

– Tutkimuksen mukaan erityisesti toisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden osaaminen on kantaväestöä heikompaa senkin jälkeen, kun sosioekonominen tausta on otettu huomioon. Kotien asenteet koulutuksen suhteen eivät näytä selittävän ongelmaa. Maahanmuuttajien ja heidän vanhempiensa koulutususko on vahva ja heidän käsityksensä koulusta ja opettajien antamasta tuesta jopa kantaväestöä myönteisempi.

Euroopan tasolla tunnistetaan syrjäytymisen ja jopa väkivaltaisen radikalisoitumisen riskit toisen ja kolmannen sukupolven maahanmuuttajien keskuudessa. Valtiontalouden tarkastusviraston selvitys maahanmuuttajanuorten tilanteesta on siksi syytä ottaa vakavasti.

– Tulijoiden määrä vähintään kymmenkertaistuu tänä vuonna viime vuoteen verrattuna. Kotouttamisen epäonnistumiseen ei ole enää varaa. Nyt tarvitaan määrätietoinen toimenpideohjelma, jossa huomioidaan myös Suomessa syntyneet toisen sukupolven maahanmuuttajanuoret, vaati Räsänen avauspuheessaan Vantaan kaupungintalolla.