Suojelupoliisi korostaa verkkotiedustelun tarvetta

29.11.2015 klo 12:38 Politiikka Esa Erävalo

– Niin kutsutun verkkotiedustelulain tuomia toimivaltuuksia toivomme mahdollisimman pian, toteaa suojelupoliisin apulaispäällikkö Petri Knape.

Supon apulaispäällikön Petri Knapen mukaan Euroopassa on vain kaksi maata, joissa verkkotiedustelua ei tehdä. Viidessä maassa se on lain mukaan sallittua ja säänneltyä, kuten Ruotsissa.

Knape puhui eduskunnan tietoyhteiskuntaryhmän seminaarissa.

Suojelupoliisi kannattaa alalle selkeää lainsäädäntöä.

– Juuri ruotsalaiset kertoivat meille, että ulkoministeriötä on vakoiltu usean vuoden ajan. Suojelupoliisi kannattaa alalle selkeää lainsäädäntöä, totesi Knape ja otti kaksi esimerkkiä tilanteista, joissa Suomen lainsäädäntö ei mahdollista tarpeellista tietojenkeruuta.

Esimerkiksi voi syntyä tilanne, että muuta kautta saadun tiedustelutiedon mukaan Isil on lähettänyt Suomeen kaksi henkilöä valmistelemaan terrori-iskua, ja että he ovat soluttautuneet turvapaikanhakijoiksi, mutta ei tiedetä keitä he ovat.

– Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista sen seuraamista onko tietyiltä viestimiltä Syyriasta tietoliikennettä jonnekin Suomeen, jotta nuo henkilöt voitaisiin tunnistaa. Nykyisen lainsäädännön mukaan tarvitaan konkreettinen ja yksilöity rikosepäily. Kansalliseen turvallisuuteen liittyviä hankkeita ei voi vielä lukea tällaisiksi rikoksiksi.

Toisen esimerkin mukaan nykylainsäädännön puitteissa on vaikea selvittää keitä Suomesta lähteneitä on Syyriassa.

– Valtionjohto ja turvallisuusviranomaiset tarvitsevat ajantasaista oikea-aikaista tiedustelutietoa torjuakseen Suomeen kohdistuvat uhat, korosti Knape.

Verkkotiedustelua selvittää kolme työryhmää, yksi oikeusministeriössä, toinen sisäministeriössä ja kolmas puolustusministeriössä.

– On esitetty, että tarvittaisiin luvanvaraisuus, jolloin viranomainen ei voi omin päätöksin tehdä verkkovalvontaa,  ja että tarvitaan ennalta ulkopuolisen tahon sallituiksi katsomat hakuehdot, ja myöskin että automaattinen suodatus tuo vain hakuehdot täyttävät merkitykselliset tiedot jatkokäsittelyyn, selvitti Petri Knape.

Tällaisin rajoituksin kyse ei Knapen mukaan ole massavalvonnasta, jonka EU-tuomioistuin on tuoreessa Schrems-tuomiossaan todennut perusoikeuksien vastaiseksi.

Seminaarissa  apulaisprofessori Juha Lavapuro selvitti kohdentamattoman tietoverkkovalvonnan lainopillisia vaikeuksia.

– Kyseessä olisi huomattava poikkeus 1990-luvun alusta asti vallinneeseen linjaan, Lavapuro totesi.

Kolmas seminaarin alustaja tietosuojaa puolustavan EFFI ry:n varapuheenjohtaja Leena Romppainen totesi tiukasti, että uutta lainsäädäntöä ei pidä tehdä.

KD on ex-sisäministeri Päivi Räsäsen johdolla kannattanut turvallisuusviranomaisten tarvitsemaa lakia, joka mahdollistaa tarpeellisen tiedustelutiedon saamisen, mutta samalla turvaa kansalaisten perusoikeudet.

 

Ylös