”Suomi olisi voinut kumota veto-oikeudellaan EU-päätöksen sisäisistä siirroista”

2.2.2016 klo 12:40 Politiikka Samuli Rissanen

Kansanedustaja Päivi Räsäsen mielestä Suomen olisi pitänyt käyttää veto-oikeuttaan EU-pöydässä, kun turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista maiden kesken päätettiin. Räsäsen uskoo, että toimimattomasta järjestelmästä luovutaan ennen pitkää.

– Enemmän rohkeutta olisi pitänyt olla, Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen arvioi hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa EU:n pöydissä.

– Olen tyytyväinen, että käytin veto-oikeuttani, sillä nyt olisimme paljon pahemmassa tilanteessa, jos Romania ja Bulgaria olisivat mukana Schengenissä tämän (EU:n pakolaiskriisi) hässäkän keskellä

Räsänen viittaa EU:n sisäministerien ja päämiesten sinetöimään päätökseen niin sanotuista sisäisistä siirroista, joissa turvapaikanhakijoita siirretään EU-maasta toiseen.

EU-maiden keskinäisella taakanjaolla perusteltu päätös on osoittautunut toimimattomaksi. Maat eivät ole ottaneet vastaan turvapaikanhakijoita toisiltaan.

Räsänen aavisti pakolaiskriisin puhjettua kesällä, että Suomen tuoreen hallituksen ja sisäministerin myötä virheitä EU-pöydissä saattaisi tapahtua. Hänen mukaansa Suomella olisi ollut veto-oikeus eli mahdollisuus kumota sisäiset siirrot, mutta paine lähteä suurten EU-maiden kelkkaan oli liian suuri.

– Silti rohkeutta ja päättäväisyyttä olisi pitänyt olla, hän sanoo.

Räsänen tietää, mistä puhuu. Viime kaudella hän kohahdutti muiden EU-maiden sisäministereitä ja omia hallituskumppaneitaan käyttämällä veto-oikeuttaan estääkseen Romanian ja Bulgarian Schengen-jäsenyyden. Jälkeenpäin Räsästä on kiitelty, mutta ratkaisua tehtäessä vastaanotto oli jäätävää.

– Olen tyytyväinen, että käytin veto-oikeuttani, sillä nyt olisimme paljon pahemmassa tilanteessa, jos Romania ja Bulgaria olisivat mukana Schengenissä tämän (EU:n pakolaiskriisi) hässäkän keskellä, hän muistuttaa.

Sisäisten siirtojen tilalle Kristillisdemokraatit ehdottavat EU:n laajuista kiintiöpakolaisjärjestelmää. Räsänen ehdottaa kiintiöksi 100 000 pakolaista, jotka valittaisiin suoraan pakolaisleireiltä.

Suomen osuus EU:n kiintiöpakolaisjärjestelmästä voisi olla laskennallisesti samaa luokkaa tai hieman yli, jota se oli Räsäsen ministerikaudella eli reilut 1000 kiintiöpakolaista vuodessa.

Vertailun vuoksi Suomeen tuli viime vuonna liki 33 000 turvapaikanhakijaa, joista reilut 10 000 saa todennäköisesti oleskeluluvan.

Kiintiöjärjestelmä kannustaisi hakeutumaan pakolaisleireille sen sijaan, että nyt lähdetään hinnalla millä hyvänsä minkä tahansa ihmissalakuljettajan matkaan kohti Eurooppaa.

Seuraukset EU:n pakolaispolitiikasta ovat olleet inhimillisesti kovat: Välimerestä on tullut turvapaikanhakijoiden joukkohauta ja kansainvaellukset Euroopan halki ovat monille turhia koettelemuksia. Räsänen muistuttaa, että 60 prosentttia turvapaikanhakijoista palautetaan Suomestakin takaisin.

– Uskon, että sisäisistä siirroista ennen pitkää luovutaan, koska ratkaisu ei toimi. Dublin-säännöstä luopuminen olisi myös äärimmäisen huono ratkaisu, Räsänen arvioi.

Kristillisdemokraatit työsti entisen sisäministerinsä johdolla puolueen maahanmuuttopoliittisen ohjelman, joka julkistettiin eduskunnassa tänään.

Ylös