Presidentti Sauli Niinistön pitämää puhetta valtiopäivien avajaisissa on kiitelty, mutta pidetty samalla tulkinnanvaraisena, jopa kryptisenä.

Presidentti Sauli Niinistö sanoi valtiopäivien avajaispuheessaan, että jossain vaiheessa jonkun on tunnustettava, ettemme kykene nyt täyttämään kaikkia kansainvälisten sopimusten velvoitteita.

Kansainvälisen oikeuden asiantuntijat arvelevat Niinistön viitanneen Schengeniin ja Dubliniin eikä niinkään ihmisoikeussopimuksiin.

Media, asiantuntijat ja poliitikot ovat tulkinneet presidentin monimerkityksistä puhetta keskiviikosta lähtien. Mistä kansainvälisistä sopimuksista presidentti puhui? Antoiko presidentti arvovaltansa EU-ja maahanmuuttokriitikoiden käyttöön?

STT:n haastattelemat (4.2.) kansainvälisen oikeuden asiantuntijat arvelevat Niinistön viitanneen Schengeniin ja Dubliniin eikä niinkään ihmisoikeussopimuksiin.

– Ehkä presidentti sittenkin tarkoitti Schengen-säännöstöä ja Dublinin asetusta eli EU:n sisäisiä järjestelyjä. Ne ovat toimineet huonosti viimeisen vuoden aikana pakolaisvirran ja muun muuttoliikkeen yhteydessä, kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin Euroopan yliopistoinstituutista arvioi STT:lle.

Scheininin mielestä puheenkohdan tulkitsee kuitenkin helposti niin, että presidentti tarkoitti YK:n pakolaissopimusta ja yleisiä ihmisoikeussopimuksia.

– Mutta se olisi ristiriidassa puheen muun sisällön kanssa.

Kansainvälisen oikeuden asiantuntija, akatemiaprofessori Martti Koskenniemi kuvailee puhetta kryptiseksi, jopa oraakkelimaiseksi.

– Mielestäni hän voi viitata Dublinin ja Schengenin sopimuksiin sekä mahdollisesti vuoden 1951 YK:n pakolaissopimukseen, hän kertoo STT:lle.

Koskenniemen mielestä presidentti vaikuttaa kokevan, että sopimusten ja todellisuuden välillä on kuilu.

– On outoa, ettei presidentti sano mitään siitä, mitä pitäisi tehdä. Jos sopimukset eivät toimi, niitä pitää muuttaa. Kansainvälinen oikeus tarjoaa keinot. Minkäänlaista ehdotusta muuttamisesta presidentti ei tehnyt. Näin hän antaa ymmärtää, että sopimukset voisi noin vain jättää soveltamatta.

Helsingin Sanomien pääkirjoituksen (5.2.) mukaan presidentin puhe oli hyvin monitulkintainen. Pääkirjoituksessa arvioidaan, että se on merkki kovenevasta maahanmuuttolinjasta.

Helsingin Sanomat arvioi, että puheen tulkinnanvaraisuuden vuoksi Niinistö antoi arvovaltansa myös turvapaikanhakijoihin kielteisesti suhtautuvien käyttöön.

– Nyt olisi kuitenkin tarve selventää, mikä on se juridinen kehys, jonka sisällä Suomi toimii etsiessään ratkaisuja. Jos sopimukset ovat ongelma, Suomen lähtökohdan pitäisi olla se, että niitä parannetaan-ei se, että niistä irrottaudutaan, lehti kirjoittaa.

STT:lle niin ikään lausunnon antaneen ulkoministeri Timo Soinin mielestä presidentti Sauli Niinistön puhe valtiopäivien avajaisissa heijasti presidentin huolta kansainvälisestä tilanteesta.

– Mitä tulee kansainväliseen sopimuspuoleen, niin uskon kyllä vakaasti, että Niinistö juristina kunnioittaa ehdottomasti kansainvälisiä sopimuksia. Tämä koko lausunto on varmaan ymmärrettävissä niin, että hänellä on suuri huoli Dublinista, toimivatko nämä sopimukset ja järjestelmät. Huoli on perusteltua, koska on maita, jotka eivät ole näitä velvoitteita pystyneet noudattamaan.

Soinin mukaan pakolaisongelmaan tarvitaan laajaa EU:n yhteistyötä.

– Tarvitaan kokonaisvaltainen ratkaisu. Meidän on saatava ulkorajat pitämään. Jos emme saa, niin silloin Schengen ja nämä muut sopimukset ovat vaarassa muuttua kuolleeksi kirjaimeksi. Ei niitä irtisanota, sitä en usko, hän arvioi.