Maksuhäiriöisten ihmisten määrä nousi vuonna 2015 ennätykseen, kun maksuhäiriörekisterissä oli 370 000 ihmistä. Kansanedustaja Antero Laukkasen mielestä, on syytä arvioida, onko luottojen myöntäminen kaikesta huolimatta edelleen liian helppoa.

– Seuraukset pikavippi- ja luottokierteestä ovat ihmisille tuhoisat. Maksuhäiriön jälkeen elämä vaikeutuu olennaisesti, esimerkiksi vuokra-asuntoa ei saa yleisiltä markkinoilta, jopa oman puhelinliittymän saaminen hankaloituu, Laukkanen toteaa.

Tänään jättämässään kirjallisessa kysymyksessä Laukkanen perää hallitukselta toimenpiteitä kansalaisten maksuhäiriöiden vähentämiseksi.

– Miten hallitus aikoo rajoittaa pikavippien euromäärien kasvua ja pyrkii vähentämään erityisesti keski-ikäisten velkaongelmia, Laukkanen kysyy.

Vuonna 2013 tehty pikavippiuudistus on vähentänyt etenkin nuorten aikuisten velkaongelmia. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että vähintään 55 vuotta täyttäneillä pikavipeistä johtuva velkaantuminen näyttäisi kasvaneen suhteessa muihin ikäryhmiin.

Lisäksi luotonantoyrityksiin liittyvien velkasaatavien keskimääräinen suuruus velallista kohden on noussut lähes kaikissa ikäryhmissä. Käytännössä nuorilla aikuisilla on aiempaa vähemmän ongelmia pikavippien kanssa, mutta ongelmien ilmaantuessa ne ovat euromääräisesti entistä suurempia.

Laukkasen mukaan tietoutta sosiaalisen luototuksen mahdollisuuksista kunnissa pitäisi lisätä.

–Olisi hyvä, jos sen käyttöönotto olisi nykyistä laajempaa. Erityisen tärkeää on, ettei maksuongelmien kanssa painiva joudu kohtuuttoman pitkään odottaa velkaneuvontaan ja sitä kautta mahdollisesti sosiaalisen luototuksen piiriin pääsemistä.