Työelämä tarvitsee osatyökykyisten työpanosta

17.3.2016 klo 09:01 Kotimaa Samuli Rissanen

Suomalaisista työikäisistä yli puolella eli 1,9 miljoonalla on vähintään yksi vamma tai pitkäaikaissairaus. Välillisesti osatyökykyisyys koskettaa liki jokaista suomalaista työelämässä.

– Pelkästään vamma tai sairaus ei vielä tee kenestäkään osatyökykyistä. Osatyökykyisen käsitettä on käytetty myös virheellisesti vammaisen tai vajaakuntoisen synonyymina, Vates-säätiön toimitusjohtaja Jaana Pakarinen kertoo.

Kaikki voittavat, kun osatyökykyinen pysyy työelämässä.

Osatyökykyinen on henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään ja myös halu tämän kyvyn käyttämiseen. Oman motivaation lisäksi osatyökykyinen tarvitsee apua, sillä tutkimuksen mukaan Pohjois-Suomessa erään kunnan alueella joka kolmas pitkäaikaistyötön on työkyvytön avoimille työmarkkinoille.

Yhteiskunnan kannattaa panostaa osatyökykyisten henkilöiden kuntouttamiseen ja työllistämiseen, koska työkyvyttömyyden hintalappu, jos sille ei tehdä mitään, on yhteiskunnalle valtava – jopa 4 miljardia euroa. Kaikki voittavat, kun osatyökykyinen pysyy työelämässä.

Työaikajärjestelyt, työn organisointi tai työpisteen mukautukset ovat keinoja tukea työelämässä pärjäämistä. Työntekijälle voidaan hakea myös ammatillisista kuntoutusta tai yksilöllistä työhönvalmennusta. Tukea saa myös vammaisjärjestöjen työllisyyspalveluista.

Usein edes ammattilaiset eivät tunne osatyökykyisen henkilön työssä pysymisen, työhön paluun tai työllistymisen tukikeinoja.

– Terveydenhuollossa lääkärit tarvitsevat lisää koulutusta, erikoistutkija Jyri Liukko Eläketurvakeskuksesta arvioi.

Työterveyshuollon ja työnantajan yhteistyössä on taas usein epäselvää, mitä kuntoutustarpeen selvittämisvastuu tarkoittaa 60 sairauspäivän kohdalla.

– Tarvitaan myös lisää asiakkaan rinnalla kulkevia tukihenkilöitä, kuten työvalmentajia, jotka ottavat kokonaisvastuun henkilön työhön paluussa, Liukko sanoo.

Osatyökykyisten henkilöiden työnteon lisäämistä voidaan edistää eläkejärjestelyillä varsinkin työuran loppupuolella. Tämä parantaisi sekä toimeentuloa että tulevaa vanhuuseläkettä.

– Osatyökykyisenä työskenteleminen on lisääntynyt. Valtaosa eli 80 prosenttia osatyökyvyttömyyseläkkeen saajista on työssä. Erityisesti naisten ja 60 vuotta täyttäneiden osa-aikainen työnteko on lisääntynyt, johtaja Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta kertoo .

Vammaisille tai pitkäaikaissairaille henkilöille, jotka saavat työkyvyttömyyseläkettä, on tärkeää se, ettei työn vastaanottaminen johda kokonaistulojen vähentymiseen.

Ylös