Jättimäisen veronkiertovyyhdin paljastanut Panama-vuoto ja Suomen rooli kansainvälisten yritysten veronkierron ehkäisemisessä on ollut päivän puheenaihe eduskunnassa. Hallitusta syytetään jarrumieheksi, kun sen pitäisi olla edelläkävijä verovilpin ja harmaan talouden torjunnassa.

Veronkierto, verovälttely ja aggressiivinen verosuunnittelukin saivat huutia tänään kansanedustajilta, jotka pääsivät keskustelemaan maailmaa viikkoja kuohuttaneesta, jättimäisen veronkierron paljastaneesta Panama-vuodosta ja Suomen roolista kansainvälisessä veronkierron vastaisessa taistelussa.

Opposition riveistä hallituksen saamattomuutta irvailtiin semminkin, kun kahden hallituksen ministerin arvioitiin olevan kokemusasiantuntijoita veroparatiiseissa toimimisesta.

Keskustelualoitteen jättäneiden opposition kansanedustajien kesken vallitsi yksimielisyys siitä, että hallitus ei ennen Panama-vuotojen julkituloa ollut kovin aloitteellinen veronkierron tai yleensäkään harmaan talouden torjumisessa.

Päinvastoin: Opposition näkemyksen mukaan hallitus puuhasi ensin armahduslakia verorikollisille ja sen jälkeen otsikoissa pysyi hallintarekisteri.

Taustapeilissä näkyivät ajat, joilla Suomi pyrki olemaan eturintamassa veronkierron ja harmaan talouden vastaisessa taistelussa.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksella oli kunnianhimoinen harmaan talouden torjuntaohjelma, mutta Sipilän hallituksen arvioitiin toimineen kansainvälisissä yhteyksissäkin tähän asti lähinnä jarrumiehenä.

Vasta silmille lävähtänyt tietovuoto Panamasta näytti opposition mukaan muuttaneen hallituksen asenteen.

Opposition riveistä hallituksen saamattomuutta irvailtiin semminkin, kun kahden hallituksen ministerin arvioitiin olevan kokemusasiantuntijoita veroparatiiseissa toimimisesta.

Kansainvälisten yritysten verotietojen avoimuutta ja maakohtaista raportointia peräänkuulutti useampi edustaja.

Kaiken kaikkiaan kysymys on massiivisesta ongelmasta. Keskustelualoitteen ensimmäinen allekirjoittaja, Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto suhteutti verokierron aiheuttamaa verovajetta arvioimalla, että menetyt verotulot ovat Suomessakin satoja miljoonia euroja. Hän syytti hallitusta toimettomuudesta. Menetetyillä verotuloilla olisi hänen mukaansa voitu kattaa joitakin niistä kipeistä säästöistä, jotka hallitus on kohdistanut kaikkein heikoimpiin.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah muistutti, että KD ehdotti vaihtoehtobudjetissaan viime syksynä 10 miljoonan euron lisäpanostusta harmaan talouden torjuntaan.

Essayah’n mukaan esimerkiksi Suomessa toimii terveydenhuollon alalla useita monikansallisia yrityksiä, jotka eivät kuitenkaan maksa verojaan Suomeen. Jatkossa niille avautuvat vielä suuremmat markkinat, kun valinnanvapaus terveydenhuollossa lisääntyy.

– Ei kai valinnanvapaus tarkoita verovapautta, Essayah kysyi.

Tähän asti harmaan talouden torjunnasta nipistänyt hallitus lupasi harkita useamman edustajan peräänkuuluttamia lisäresursseja. Valtiovarainministeri Alexander Stubb kertoi eduskunnalle, että lisäresurssit ovat palanneet vatulointikoriin eli ovat uudelleen harkinnassa.

Kansanedustaja Päivi Räsänen muistutti, ettei veronkiertoa tai harmaata taloutta saada kuriin, mikäli lisäresursseja ei heru poliisille, tullille tai verovalvontaan. Hän muistutti, että hallituksen lähivuosien kehysraameilla poliisien määrä vähenee hallituskauden loppua kohtia useilla sadoilla. Verotarkastajia, joiden tehtävänä on tutkia kansainvälisten yritysten toimintaa, on liian vähän.

– Koko ketjun on toimittava saumattomasti, jotta veronkierron kitkemisessä onnistutaan, Räsänen sanoi.