Varhainen altistuminen immuunipuolustusta aktivoiville suolistomikrobeille näyttää suojaavan autoimmuunisairauksilta ja allergioilta.

Jokin tekijä länsimaisissa elintavoissa näyttää altistavan ihmisiä autoimmuunisairauksille ja allergioille.

DIABIMMUNE-tutkimushankkeen tarkoituksena on testata ja selittää hygieniahypoteesia, jonka mukaan immuunivälitteisten tautien yleistyminen olisi seurausta varhaisten mikrobikontaktien niukkuudesta.

Rintaruokinta vaikuttaa hyvin paljon suoliston mikrobistoon, sillä imetyksen loppuminen on aivan selvästi havaittavissa vauvan suolistobakteerikannassa

Juuri julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, mitkä seikat vaikuttavat varhaisen immuunijärjestelmän kehitykseen ja mikä rooli mikrobeilla on kehityksessä.

– Jo pitkään on tiedetty, että maatilan lapsilla on vähemmän allergioita kuin lapsilla keskimäärin. Varhainen altistuminen tietyille mikro-organismeille näyttää hyödyttävän immuunijärjestelmää ja parantavan selviytymistä allergioita ja autoimmuunisairauksia vastaan, tohtorikoulutettava Tommi Vatanen Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta ja Broad-instituutista Cambridgesta kertoo.

Tutkimus suoritettiin laaja-alaisena yhteistyönä, jossa olivat mukana muun muassa Aalto-yliopisto, Broad-instituutti, Helsingin yliopisto ja Lastenklinikka.

Tutkimus suoritettiin aluksi rekrytoimalla vastasyntyneitä vauvoja Espoossa, Tartossa ja Petroskoissa ja seuraamalla näitä lapsia kolmen vuoden ikään asti. Tutkimuksessa oli mukana ainoastaan vauvoja, joilla on geneettinen riski sairastua autoimmuunisairauksiin.

Vauvojen perheiltä kerättiin kattavasti tietoa muun muassa synnytyksestä, elintavoista, ruokavaliosta ja rintaruokinnasta eli seikoista, jotka vaikuttavat suoliston mikrobiostoon ja mahdollisesti myös autoimmuunisairauksien taudinkehitykseen.

– Esimerkiksi rintaruokinta vaikuttaa hyvin paljon suoliston mikrobistoon, sillä imetyksen loppuminen on aivan selvästi havaittavissa vauvan suolistobakteerikannassa, Vatanen sanoo.