Hallitus halusi vahvat oluet ja siiderit ruokakauppoihin kansanterveyden uhallakin

20.5.2016 klo 09:33 Politiikka Samuli Rissanen

Vahvat oluet ja lonkerot tulevat ruokakauppoihin ja elintarvikekioskeihin ja Alkon myyntiaikakin pitenee yhdeksään illalla. Päihdetyötä tekevät järjestöt vastustivat muutosta kansanterveyteen vedoten. Suomen lääkäriliitto kannatti täysin päinvastaista kehitystä, jota esitti myös Kristillisdemokraattien kansanedustaja ja ex-sisäministeri Päivi Räsänen.

Räsänen olisi halunnut siirtää keskioluen pois yleisestä vähittäismyynnistä. Hän kannattaa ruokakaupoissa myytävien alkoholijuomien alkoholipitoisuuden ylärajaksi 3,5 tilavuusprosenttia.

Se vastaa Ruotsin käytäntöä, jossa ruokakaupoista on voinut ostaa niin sanottua kakkosolutta, joiden alkoholipitoisuus vaihtelee 2,8-3,5 prosentin välillä.

– Jos vahvempaa olutta saataisiin vähittäistavarakaupasta, kokonaiskulutus nousisi hinnanalennuksen, mutta myös juomien väkevöitymisen myötä

Räsäsen mielestä alkoholibisneksen tavoitteita ajetaan säätelyn purkamisen varjolla. Silti tosiasia on, että alkoholi on Suomen merkittävin kansanterveysongelma. Räsänen muistuttaakin, että yleisessä vähittäismyynnissä olevien alkoholijuomien prosenttirajan laskeminen nykyisestä 4,7 %:sta Ruotsissa käytössä olevaan 3,5%:iin on myös Suomen lääkäriliiton tavoite.

– Niiden, jotka ajavat vahvempia oluita tai viinejä ruokakauppoihin, pitäisi samalla kertoa, miten suuren määrän alkoholiruumiita he ovat valmiit lisäämään. Kun Vanhasen hallitus vuonna 2003 päätti alentaa alkoholiveroa noin 30 prosenttia, esityksen perusteluissa arvioitiin alkoholikuolemien lisääntyvän 600:lla. Ennuste valitettavasti toteutui, Päivi Räsänen muistuttaa. Hän olisi laimentanut myös ruokakaupoissa myytävien alkoholijuomien pitoisuuksia.

– Niiden, jotka ajavat vahvempia oluita tai viinejä ruokakauppoihin, pitäisi samalla kertoa, miten suuren määrän alkoholiruumiita he ovat valmiit lisäämään. Kun Vanhasen hallitus vuonna 2003 päätti alentaa alkoholiveroa noin 30 prosenttia, esityksen perusteluissa arvioitiin alkoholikuolemien lisääntyvän 600:lla. Ennuste valitettavasti toteutui, Päivi Räsänen muistuttaa. Hän olisi laimentanut myös ruokakaupoissa myytävien alkoholijuomien pitoisuuksia.

Räsäsen mukaan on pelkkä myytti, että ongelmakäyttäjien ryhmä aiheuttaisi alkoholihaitat ja –kustannukset, joten alkoholipolitiikka tulisi kohdistaa vain tähän ryhmään.

– Tämä ei ole totta. Kustannuksia ja haittoja aiheuttavien riskikäyttäjien ryhmä on huomattavasti suurempi, noin 500 000 suomalaista. Monet heistä pitävät itseään kohtuukäyttäjinä.

Ehkäisevää päihdetyötä tekevä EHYT ry pelkää muutoksen lisäävän alkoholinkulutusta ja sitä myötä haittoja.

– Jos vahvempaa olutta saataisiin vähittäistavarakaupasta, kokonaiskulutus nousisi hinnanalennuksen, mutta myös juomien väkevöitymisen myötä, EHYT ry:n toiminnanjohtaja Kristiina Hannula arvioi.

Hänen mukaansa kaikki kuluttajat eivät hae oluesta makua esimerkiksi kotimaisten pienpanimoiden laatuoluiden kautta.

– Väestössä on monenlaista alkoholinkuluttajaa ja vahvempi olut vähittäistavarakaupoissa näkyisi väistämättä valtion menoissa, Hannula sanoo.

Viimeinen tulppa  vahvojen oluiden ja lonkeroiden tieltä kohti yleistä vähittäiskauppaa poistui, kun Keskustan eduskuntaryhmän enemmistö puolsi eilen nelosoluiden, vahvojen lonkeroiden, siidereiden ja niin sanottujen limuviinojen myyntiä ruokakaupoissa.

Yleisessä vähittäismyynnissä kaupattavan alkoholin prosenttiraja nostetaan 5,5:een nykyisestä 4,7:stä ja valmistustaparajoite poistetaan.

Alkossa myyntiaika pitenee nykyisestä kello 20:stä kello 21:een.

Liberaalimpaan alkoholipolitiikkaa ajaneet Kokoomus ja perussuomalaiset olisivat toivoneet vieläkin korkeampia prosenttirajoja, mutta tyytyivät kompromissiin.

Ylös