Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus vähentää kuolleisuutta

24.5.2016 klo 09:02 Kotimaa Samuli Rissanen

Liikuntapainotteiset kuntoutusohjelmat vähentävät merkittävästi sepelvaltimotauti-kuolleisuutta ja -sairastavuutta.

Liikuntapainotteiset kuntotusohjelmat parantavat elämänlaatua ja vähentävät terveydenhuollon kustannuksia. Myös iäkkäät sydänpotilaat hyötyvät liikunnallisesta sydänkuntoutuksesta, vaikka heillä on useammin vaikea sepelvaltimotauti ja muita oheissairauksia.

– Lääkärien on korostettava liikunnan merkitystä tärkeänä osana potilaan laadukasta hoitoa.

Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallisen kuntoutuksen hyödyistä on vahva tieteellinen näyttö, mutta Suomessa vain noin 40 prosenttia sydänpotilaista ohjataan kuntoutukseen.

Suomesta puuttuukin sepelvaltimotautia sairastavien systemaattisen kuntoutuksen lainsäädäntö tai valtakunnallisesti kattava ohjeistus.

Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallisen kuntoutussuosituksen päivittäneen työryhmän puheenjohtaja Arto Hautala arvioi, että tiedonkulkua ja koulutusta on tehostettava potilaan hoitoketjussa erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon, jotta kuntoutuksen käytännön toteutuminen ja sen jatkuvuus varmistuu.

– Lääkärien on korostettava liikunnan merkitystä tärkeänä osana potilaan laadukasta hoitoa, hän sanoo.

Liikunnallinen kuntoutus kannattaa aloittaa viipymättä jo sairaalassa terveydenhuollon ammattilaisten ohjaamana. Säännöllinen kestävyysliikunta, lihasvoimaharjoittelu sekä riittävä hyöty- ja arkiliikunta ovat keskeinen osa jokaisen sepelvaltimotautipotilaan kuntoutusta niin toipilaana kuin kunnon ylläpidossa.

Kuntoutuksen avaintekijöitä ovat yksilöllinen potilaan tilan arviointi, fyysisen aktiivisuuden ohjaus, liikuntaharjoittelu, ravinto-ohjaus, painonhallinta, veren rasvojen ja kohonneen verenpaineen hoito, tupakoinnin lopettaminen sekä psyykkisestä että sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen.

 

Ylös