”Länsirannikon elinkeinoyhteistyötä pitäisi voimakkaasti kasvattaa”

31.5.2016 klo 14:51 Kotimaa Kristiina Kunnas

Rauman yrittäjäillassa vieraillut kansanedustaja Peter Östman ehdottaa Länsi-Suomen rannikkopaikkakuntien elinkeinoyhteistyön lisäämistä. – Suurteollisuus ei palaa, joten  meidän on löydettävä uusia segmenttejä ja helpotettava pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä, Östman vaati Posellin iltatilaisuudessa.

Rauman yrittäjien toiminnanjohtaja Riikka Piispa käsitteli Rauman seudun asioita Swot-analyysin pohjalta ja Kauppakamarin toimitusjohtaja Marko Mikkola avasi satakuntalaista mentaliteettia ja niitä seikkoja, joihin Rauman seudun kasvu voisi pohjata.

Sauli Ahvenjärven johtama yleiskeskustelu kävi vilkkaana ja yleisön aktiivisuus osoitti tilaisuuden merkittävyyden, kertoo Rauman KD-paikallisosaton puheenjohtaja Timo Sjöman.

Ahvenjärvi on Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja ja työskentelee yliopettajana Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Viime kaudella hän toimi kansanedustajana.

Länsi-Suomen rannikkomaakuntien elinkeinoyhteistyötä olisi tiivistettävä, jotta alueen laivanrakennus- ja venerakennusklustereista sekä energiaklusterista voi tulla yhä vahvempia.

KD-eduskuntaryhmän puheenjohtaja, yrittäjätaustainen kansanedustaja Peter Östman kävi tutustumassa myös Rauman teollisuuteen. Vierailu huomioitiin sekä paikallislehdessä Länsi-Suomessa että maakunnan päälehdessä Satakunnan Kansassa.

Östman peräänkuuluttaa elinkeinoyhteistyön tiivistämistä Länsi-Suomen rannikkomaakunnissa.

– Länsi-Suomen rannikkomaakuntien elinkeinoyhteistyötä olisi tiivistettävä, jotta alueen laivanrakennus- ja venerakennusklustereista sekä energiaklusterista voi tulla yhä vahvempia, Östman vaatii.

– Meidän on yhdessä nähtävä nämä mahdollisuudet. On visioitava ja tehtävä yhteisiä strategioita siitä, kuinka voimme olla entistä parempia ja vahvempia, Östman totesi maanantaina Rauma kasvuun -illassa.

Ilta pidettiin Rauman historiallisessa Posellissa.

Östman arvosteli hallituksen leikkauksia tutkimus- ja kehitysmäärärahoista.

– Innovaatioita ja tuottavuuden kasvua on vaikeaa saavuttaa jos samaan aikaan leikataan koulutuksesta ja tutkimustoiminnasta. Päinvastoin. Suomen tulisi tässä tilanteessa panostaa koulutukseen ja tutkimukseen. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että jokainen tekniseen tutkimukseen laitettu euro tuo itsensä kolminkertaisesti takaisin.

– On vaikea uskoa, että paluuta perinteiseen suurteollisuuteen enää olisi.

– Sen sijaan meidän on löydettävä uusia segmenttejä ja helpotettava pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä. Tarpeetonta byrokratiaa, joka heikentää mahdollisuuksia investointeihin ja työllistämiseen tulee vähentää nopeasti. Työmarkkinoiden pelinsääntöjä on uusittava niin, että pienten yritysten tarpeet tulevat paremmin huomioon otetuiksi.

Östman puhui myös digin mahdollisuuksista.

– Suomi kuuluu niihin digitalisaation edelläkävijämaihin, jotka hyötyvät kaikista eniten digitaalisten palvelujen ja ratkaisujen laajemmasta käyttöönotosta. Suomella on mahdollisuus digitalisaation avulla miltei kaksinkertaistaa bruttokansantuotteen pidemmän aikavälin kasvuodotukset vajaasta prosentista noin 1,8 prosenttiin. Suomen pitäisi hyödyntää digitalisaation mahdollisuudet täysimääräisesti ja kasvattaa digiosaamista merkittävästi työmarkkinoilla.

– Verkkokauppa on kuluttajien keskuudessa kovassa kasvussa, ja nyt onkin erittäin tärkeää pitää huolta siitä, että kotimaisilla toimijoilla on hyvät edellytykset kilpailuun. Siksi toimia tarvitaan sekä viestintä- että elinkeinopolitiikan alalla.

 

 

Ylös