Suomen talouteen olisi saatavissa lisää tehoja ja uutta vauhtia, jos edes osa kuntien ja valtion yhteensä noin 35 miljardin euron hankinnoista tehtäisiin tulosperusteisesti. Säästöpotentiaali on Sitran mukaan jopa puoli miljardia euroa.

Samalla julkinen sektori voisi avata latua uusille innovaatioille ja kasvulle. Muun muassa vaikuttavuusinvestoimisen mallit tarjoavat työkaluja tulosperusteisiin hankintoihin.

– Ainakin joka toinen julkinen hankinta olisi mahdollista tehdä tulosperusteisilla malleilla nykyistä vaikuttavammin, Hanselin kilpailutuskonsultti Jussi Pyykkönen sanoo.

Maailmalla on runsaasti esimerkkejä innovaatioista, joiden syntyyn julkinen sektori on antanut ostoillaan kunnon sysäyksen

Hän on laatinut aiheesta käsikirjan valtion, kuntien ja virastojen käyttöön.

Tulosperusteisissa hankinnoissa ostaja määrittelee tavoitteet ja niiden saavuttamista kuvastavat mittarit. Tämän jälkeen palveluntarjoajat ehdottavat keinoja, jotka vievät tehokkaimmin kohti tavoitteita.

Euroopan komissio on arvioinut, että Suomen julkinen sektori tekee vuosittain hankintoja noin 35 miljardin euron arvosta. Tästä summasta suuri osa kohdistuu erilaisiin palveluihin liikenteestä hoivaan ja koulutuksesta terveydenhoitoon.

– Julkiset hankinnat eivät ole ”vain” hankintoja, vaan niiden kautta voidaan tavoitella huomattavia myönteisiä vaikutuksia yhteiskunnassamme ja samalla tehostaa miljardien eurojen verotulojen käyttöä, Sitrassa vaikuttavuusinvestoimisen tiimiä vetävä Mika Pyykkö arvioi.

Julkisia hankintoja tulisikin johtaa osana talous- ja elinkeinopolitiikkaa, eikä omana erillisenä saarekkeenaan. Myös OECD on kiinnittänyt huomiota siihen, ettei Suomi ota palvelu- ja tuotehankinnoistaan kaikkea hyötyä irti.

Maailmalla on runsaasti esimerkkejä innovaatioista, joiden syntyyn julkinen sektori on antanut ostoillaan kunnon sysäyksen. Näitä ovat muun muassa GPS-paikannus ja kosketusnäyttöteknologia.