Alijäämäkö häviäisi itsestään?

23.9.2016 klo 10:51 Kolumnit Peter Östman

Budjettiriihen tiedotustilaisuudessa hallitus lupasi, että Suomen valtion velkaantuminen päättyy vuonna 2021. Viime viikolla valtiovarainministeriön virkamiehet arvioivat omassa budjetti-infossaan velkakehitystä eri tavoin. Finanssineuvos Spolanderin mukaan on vaikea nähdä, että alijäämä olisi nolla vuonna 2021 ilman uusia toimia.

Vuonna 2020 alijäämää on vielä 3,3 miljardia, mutta se katoaa taianomaisesti seuraavana vuonna, mikäli hallitusta on uskominen.

Kysymys talouden tasapainosta ei ole hallituksen uskottavuuden kannalta vähäpätöinen. Nykyinen hallitus joutuu tekemään tosissaan töitä, että maamme talous saadaan vuoteen 2019 mennessä edes siihen kuntoon, johon edellinen hallitus sen jätti. Ensi vuoden budjetti on 5,5 miljardia alijäämäinen. Vasta vuonna 2019, eli seuraavan hallituksen astuessa valtaan, 4,7 miljardin alijäämä alittuu. Vuonna 2020 alijäämää on vielä 3,3 miljardia, mutta se katoaa taianomaisesti seuraavana vuonna, mikäli hallitusta on uskominen.

Nämä luvut ovat huolestuttavia, mutta vähintään yhtä huolestuttavaa on se, että hallituksen antamat arviot ovat ristiriidassa valtiovarainministeriön virkamiesten arvioiden kanssa. VM:n virkamiesten arvioiden valossa hallituksen talouspolitiikka näyttää perustuvan liian optimistisiin odotuksiin. Tarvitaan suuria muutoksia työmarkkinoilla ja parempia kannustimia yrittäjyyteen ja viennin edistämiseen, jotta todellinen käänne parempaan tapahtuisi. Ainoastaan luomalla edellytyksiä työpaikkojen syntymiselle Suomi nousee.

Luottamus poliittiseen päätöksentekoon on palautettava. Meidän on tehtävä kaikkemme, että juhlavuoden teema ”Yhdessä – tillsammans 100 vuotta” todella kuvastaa kansakunnan tilaa. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä haluaa olla tässä työssä eturivissä.

Ylös