Helsingin seudun asuntotuotannon ennakoidaan nousevan lähivuosina ennätyslukemiin. Heinäkuusta 2015 tämän vuoden kesäkuuhun Helsingin seudulla myönnettiin rakennuslupa yli 15 000 asunnolle ja aloitettiin lähes 16 000 asunnon rakentaminen.

Sekä rakennuslupien määrä että asuntotuotannon aloitukset ovat lisääntyneet selvästi enemmän kuin valmistuneet asunnot.

Asuntotuotannon painopiste on siirtynyt vahvasti kerrostaloihin Helsingin kantakaupungin ja raideliikennevyöhykkeiden suurille projektialueille, kuten Jätkäsaareen, Kalasatamaan sekä Länsimetron ja Kehäradan vyöhykkeille

Tämä ennakoi valmistuvien asuntojen määrän nousua 2000-luvun ennätyslukemiin ensi ja sitä seuraavana vuonna.

– Määrät ovat vihdoin oikeansuuntaisia. Asumisen korkea hinta Helsingin seudulla on kasvun este. Alueen seudun elinkeinorakenne on palveluvaltainen, ja kiinnostus muuttaa alueelle työn perässä vähenee huomattavasti, jos asumiskustannukset syövät suurimman osan palkkatuloista. Pulaa on erityisesti kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista, johtaja Pia Pakarinen Helsingin seudun kauppakamarista arvioi.

Myös asuntotuotannon pitkäaikaiselle kasvulle on hyvät edellytykset, jos kaavoituksen tavoite saavutetaan seudun kunnissa. Viime vuosina kaavoitus on lisääntynyt ja tonttimaavaranto on kääntynyt kasvuun.

Viime vuonna Helsingin seudulla valmistui 11 500 asuntoa, mikä tarkoittaa, että MAL- eli maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimuksen tavoite ei toteutunut.

– Määrä jäi selvästi jälkeen valtion ja Helsingin seudun vuosille 2012–2015 sovitusta tasosta, joka oli 12 000–13 000 asuntoa vuodessa. On hämmästyttävää, että kunnissa ei ole vielä ymmärretty, että asuntojen riittävyys on alueemme tulevaisuuden kannalta keskeisimpiä ratkaistavia asioita, Pakarinen ihmettelee.

Pääkaupunkiseudun kaupungeista Vantaa onnistui parhaiten nostamaan valmistuneiden asuntojen määrää edellisiin vuosiin verrattuna. Helsinki jäi jälkeen vuosien 2012–2013 määristä. Espoossa pysyttiin edellisten vuosien tasolla.

Asuntotuotannon painopiste on siirtynyt vahvasti kerrostaloihin Helsingin kantakaupungin ja raideliikennevyöhykkeiden suurille projektialueille, kuten Jätkäsaareen, Kalasatamaan sekä Länsimetron ja Kehäradan vyöhykkeille.

– Toisin kuin Ruotsissa, jossa painitaan samojen ongelmien kanssa, Suomessa ei käydä vielä keskustelua liikkuvuuden lisäämisestä asuntomarkkinoilla. Monet asuvat tarpeisiinsa nähden vääränkokoisessa tai väärässä paikassa sijaitsevassa asunnossa, Pakarinen harmittelee.