Kristillisdemokraatit kritisoivat äitiyslaki-aloitetta: ”Myllertää käsityksen äitiydestä perinpohjin”

30.9.2016 klo 10:37 Politiikka Samuli Rissanen

Eduskunnan lähetekeskustelussa ollut kansalaisaloite toisi suomalaiseen lainsäädäntöön uudenlaisen tavan määritellä äitiys tunnustamalla se silloin, kun naispari on hankkinut lapsen hedelmöityshoitojen avulla.

Äitiyslain muutoksen lisäksi aloitteessa esitetään hedelmöityshoitolakia muutettavaksi siten, että naisparien on mahdollista saada hedelmöityshoitoja yhdessä. Naispareille annettavat hedelmöityshoidot saatettaisiin näin terveydenhuollon piiriin.

Kansalaisaloite oli eduskunnan lähetekeskustelussa eilen ja se lähetettiin lakivaliokunnan arvioitavaksi.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah’n mielestä aloitteessa mennään huomattavan paljon pitemmälle kuin sukupuolineutraalissa avioliittolaissa.

Kristillisdemokraatit eivät kannata kumpaakaan.

– Äidiksi tuleminen tunnustamalla sekoittaa käsitteitä muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluissa, joissa on kuitenkin tehtävä ero synnyttävän tai juuri synnyttäneen äidin ja tunnustamalla äidiksi tulleen välillä

Essayah kertoi eduskunnalle, että Kristillisdemokraatit eivät aikoinaan kannattaneet myöskään hedelmöityshoitolain muutosta, koska sen myötä osa lapsista menetti oikeuden isään. Nyt isättömyyden tuomat ongelmat tunnustetaan, mutta sitä yritetään Essayah’n mukaan korjata varsin monimutkaisella säädösvyyhdillä puuttumatta itse ydinongelmaan.

Lainsäädännöllä on hänen mukaansa luotu oikeusturvaongelma, kun on ohitettu vanhemmuuden biologiset tosiasiat.

– Kristillisdemokraatit eivät lähtökohtaisesti ole kannattaneet sellaisia hedelmöityshoitoesityksiä, joilla suljetaan lapselta oikeus sekä isään että äitiin. Jos hedelmöityshoitolakia avataan, lapsen oikeutta isään tulisi vahvistaa. Lainsäädännön lähtökohtana on oltava lapsen oikeus vanhempiin, ei vanhempien oikeus lapseen, Essayah muistutti.

Adoptiolaissa isyyden merkitys sen sijaan tunnustetaan. Adoptiolain mukaan lapsen biologisen isän henkilöllisyys on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan selvittämään ja hänen isyytensä vahvistamaan ennen adoptiota. Tämä on lain perustelujen mukaan tärkeää, jotta myös isän halu ja valmiudet huolehtia lapsensa hoidosta ja kasvatuksesta tulevat arvioiduksi ennen adoptiota.

Essayah muistutti, että lapsen oikeus biologiseen isään on lapsen edun mukaista myös kansainvälisten sopimusten pohjalta. Yhdistyneitten kansakuntien lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 7 artiklan mukaan lapsella on pääsääntöisesti oikeus tuntea vanhempansa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tapauskäytäntö turvaa lapsen oikeuden tuntea oman alkuperänsä.

Nykylainsäädännön mukaan äitiys perustuu joko synnyttämiseen tai adoptioon.

– Äidiksi tuleminen tunnustamalla sekoittaa käsitteitä muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluissa, joissa on kuitenkin tehtävä ero synnyttävän tai juuri synnyttäneen äidin ja tunnustamalla äidiksi tulleen välillä.

Aloite on Essayah’n mukaan ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön kanssa. Aloitteen perustelujen mukaan äitiyden toteaminen ei edellyttäisi sitä, että lapsen synnyttänyt henkilö on sukupuoleltaan nainen.

– Äiti voi siis olla nainen, joka on vaihtanut sukupuolensa mieheksi, ja tämähän on ristiriidassa voimassa olevan translain kanssa. Tässä ilmeisesti ollaan ennakoimassa translakiin muutosta.

– Juridisesti voi kyllä tulla hyvin mielenkiintoisia tilanteita, jos tunnustamalla äidiksi tullut henkilö haluaa myöhemmin perua tämän tunnustuksen, tai syntyykö epäselvyyttä siitä, onko hedelmöityshoitoihin päädytty yhteisellä tahdonilmaisulla, Essayah arvioi.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Sari Tanus puolestaan epäili, ettei aloitteen puuhaajat ole ymmärtäneet, mitä äitiys todella merkitsee.

– Äidin ja lapsen yhteys on jotakin aivan ainutlaatuista. Sitä voisi kuvailla hyvin pitkään, mutta vasta kun sen on itse kokenut, siitä voi jotakin ymmärtää.

– Äitiys, äidiksi tuleminen muuttaa naista. Valtaosalla tärkeysjärjestys muuttuu, arvot kirkastuvat, ja kun hän, joka kohdussa on ollut osa minua, syntyy, niin se vuorovaikutus, lapsen viattomuus ja pyyteetön rakkaus koskettaa äitiä usein hyvin syvältä, antaa aivan uutta merkitystä ja uutta suuntaa äidin elämälle, Tanus kuvasi.

Hän piti myös kahden naisen suhdetta helpommin rikkoutuvana lapsen syntymän jälkeen kuin miehen ja naisen.

– Kahden naisen yhteiselossa toiselta naiselta puuttuu niin osuus lapsen perimään kuin äitiyden muuttavan jakson läpikäyminenkin. Isää voi aivan erityisellä tavalla sitoa perheeseen tunne ja tietoisuus siitä, että käsillä oleva vauva on osa minua, Tanus sanoi.

 

Ylös