– Miksi kaiken pitää olla niin jäykkää? Yhteiskunnallisten sääntöjen olisi oltava ketteriä. Jos yrittäminen kannattaisi meillä, miksi kukaan perustaisi firmoja Viroon. Järjettömät, kafkamaiset säännöt estävät yritteliäisyyden nousun. Tässä jauhautuvat muussiksi niin työttömät kuin sairaatkin, arvotutkija Anneli Portman sivaltaa.

Valtiotieteiden tohtori Anneli Portman kuuluu tutkijakolmikkoon, joka perusti ProFini 2017 –ryhmän. Se pyrkii selvittämään, miten luterilaisuus on vaikuttanut kansallisen identiteetin muodostumiseen ja demokratian syntyyn. Luvassa on luentoja, keskusteluja, seminaareja sekä akateeminen kokoomateos kuin myös yleisölle kirjoitettu tietokirja.

Portman ihmettelee, miten Suomessa uskonto toisaalta vaikuttaa kaikkeen ja samalla ollaan valmiita olemaan super-sekulaareja. Maallistumisen eteneminen näkyy vaikkapa siinä, ettei Jumalaa saa mainita eikä suvivirttä laulaa.

– Jos uskonnosta riisutaan Jumala, tilalle tulee palvottavaksi jotain muuta, vaikkapa raha. Sydän ja omatunto menetetään. Kun katson vaikkapa hallitusta, olen todella pettynyt. Missä on myötätunto? Nyt ei tueta edes vanhuksia eikä lapsia.

– Miksi ihmeessä ei satsata kaikkea liikenevää rahaa nuoriin? Missäs meidän tulevaisuus on? Toisaalta on niin väärin, että vanhukset mätänevät märissä vaipoissaan.

– Jos pitää valita Jumalan ja mammonan välillä, tämä hallitus on valinnut mammonan! Portman huudahtaa.

–  Arvotutkijana minua kiinnostavat työn arvot. Suomessa työllä ei vain tavoitella rikastumista, vaan työ on jo sinällään arvo.

Suomalaisella työn arvostus ja työstä saatava lohtu kaatuvat Portmanin mukaan kuitenkin säääntöviidakkoon.

Portman vertaa suomalaista ajatusta amerikkalaiseen.

Viimeisin naurettavuus oli se, että työttömät olisi haastateltava muutaman kuukauden välein. Miksei sitä energiaa ja rahaa käytetä työpaikkojen luomiseen eikä kyttäykseen?

– Jos meillä joku rikastuu työtä tekemällä, se on ihan hieno juttu, mutta jos ei, niin hienoa on sekin, kunhan tekee työnsä hyvin.

– Amerikkalaisten kalvinistinen ajatus on, että rikastuminen on Jumalan siunaus.

–  Mitä silloin merkitsee se, että on köyhä? Katolilaisessa käsityksessä köyhillä on oma, kärsivä paikkansa. Rikkaat tekevät hyviä tekoja ja auttavat köyhiä ja ansaitsevat näin taivaspaikkansa.

Portman – joka on itse täysin epäpoliittinen tutkija – kritisoi ankarasti Suomen nykypolitiikkaa.

–  Viimeisin naurettavuus oli se, että työttömät olisi haastateltava muutaman kuukauden välein. Miksei sitä energiaa ja rahaa käytetä työpaikkojen luomiseen eikä kyttäykseen?

–  Miksi kaiken pitää olla niin jäykkää? Yhteiskunnallisten sääntöjen olisi oltava ketteriä. Jos yrittäminen kannattaisi meillä, miksi kukaan perustaisi firmoja Viroon. Järjettömät, kafkamaiset säännöt estävät yritteliäisyyden nousun. Tässä jauhautuvat muussiksi niin työttömät kuin sairaatkin, Portman sivaltaa.

– Väitöskirjaa tehdessäni oivalsin, että johtaja, oli sitten hallitsija tai mikä tahansa, pysyy säilyttää asemansa niin kauan kuin hänen nähdään toimivan yhteisönsä hyväksi.

– Siksi arvotutkijana ja kansallisen identiteetin tutkijana ja johtajuustutkijana näkisin ensisijaisen tärkeänä, että hallitus ja valtakoneisto rakentaisivat yhtenäisyyttä.

 

Anneli Portman

• Valtiotieteiden tohtori, sosiaalipsykologian tutkija
• ProFini2017 –verkoston perustajajäsen
• suomifinland100.fi/project/profini-2017/

ProFini 2017

Eturivin tutkijoista muodostuva ProFini 2017 -verkosto herättää keskustelua siitä, miten suomalaisuus ja luterilaisuus kietoutuvat toisiinsa yhteiskunnan eri osa-alueilla. Kuinka uskonto on vaikuttanut kansallisen identiteetin muodostumiseen, demokratian syntyyn ja yhteiskunnan rakenteisiin Suomessa?

Tutkijaverkostoon kuuluu nelisenkymmentä tutkijaa Helsingin, Jyväskylän, Turun, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistoista sekä taideyliopistosta. Kysymystä, miten Suomesta tuli Suomi, tarkastellaan niin historiallisesti, taloudellisesti, juridisesti kuin yhteiskuntatieteellistä tutkimusta hyödyntäen. Yhteisö järjestää teemasta luentoja ja keskusteluja sekä julkaisee suurelle yleisölle suunnatun tietokirjan. Lisäksi tiedeyhteisölle suunnataan akateeminen kokoomateos sekä seminaareja ja symposiumeja eri yliopistoissa.