Ihmiskauppa on törkeä hyväksikäytön muoto ja kasvava ongelma myös Pohjoismaissa.

Ihmiskauppa on rajat ylittävää vakavaa rikollisuutta, jonka toimijat näkevät Pohjoismaat yhtenä markkina-alueena.

 

Valtaosa ihmiskaupan uhreista on naisia ja moni uhri kohtaa raakaa väkivaltaa ja hyväksikäyttöä

Laajaa pohjoismaista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa tarvitaan uhrien tunnistamisessa ja auttamisessa sekä tapausten selvittämisessä. Erityisen tärkeää yhteistyö on niiden tahojen välillä, jotka tekevät työtä ihmiskaupan ehkäisemiseksi.

Valtaosa ihmiskaupan uhreista on naisia ja moni uhri kohtaa raakaa väkivaltaa ja hyväksikäyttöä. Erityisesti naisten ja lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja prostituutioon liittyvä ihmiskauppa on osoittautunut vaikeasti tunnistettavaksi ilmiöksi.

– Kun henkilö on tunnistettu ihmiskaupan uhriksi, on tärkeää ohjata hänet nopeasti oikean avun piiriin. Tunnistetuille ihmiskaupan uhreille on tarjolla muun muassa räätälöityjä sosiaali- ja terveyspalveluita sekä tukea asumiseen. Tällä tavalla autetaan uhreja ja ehkäistään ihmiskaupasta aiheutuvia sosiaalisia ongelmia, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula sanoo.

Rehula toimii Pohjoismaisen tasa-arvoministerineuvoston puheenjohtajana vuonna 2016.

Valmiuksia ja osaamista ihmiskaupan uhrien tunnistamisessa on viime vuosina kehitetty.

– Suomella on ihmiskaupan vastaisessa työssä paljon annettavaa myös muille maille,  sisäministeri Paula Risikko sanoo.

Hän kertoo, että tänä vuonna Joutsenon vastaanottokeskuksen koordinoimaan ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään ohjautuneiden asiakkaiden määrä on yli kaksinkertaistunut.

Risikon mukaan Suomessa viranomaiset ja kansalaisjärjestöt tekevät esimerkillistä ja tuloksellista yhteistyötä eri puolilla maata.

Pohjoismaiden yhteisiä haasteita ihmiskaupan torjunnassa käsitellään Helsingissä järjestettävässä konferenssissa tänään.