Mikään inhimillinen ei ole täydellistä. Tämä pätee valitettavasti myös demokratiaan. Erityisesti Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen on moni ihmetellyt, miten tänä aikana on mahdollista, että vapaassa maassa demokraattinen järjestelmä nostaa maailman vaikutusvaltaisimpaan tehtävään epärehellisyyteen taipuvaisen, keinoja kaihtamattoman, impulsiivisen ja ilmeisen omahyväisen henkilön, jolla näyttää olevan suuria vaikeuksia ymmärtää, miten sivistynyt ihminen – saati suurvallan presidentti – puhuu ja käyttäytyy. Ainakin tällaisen kuvan hänestä median välityksellä on saanut. Onhan näitä nähty ennenkin, mutta silti tapahtunut hämmentää. Miten näin voi käydä USA:ssa, jonka pitäisi olla sivistysmaa ja demokratian linnake!

Demokratian perusta on äänestäjien ymmärrys siitä, mikä on totta, hyvää ja oikein. Tässä arvokasvatuksella, koulutuksella ja totuudellisuuteen pyrkivällä tiedonvälityksellä on keskeinen rooli. Demokratia on juuri nyt kovan haasteen edessä toisaalta siksi, että sosiaalinen media tulvii perättömiä väitteitä ja vaihtoehtoisia faktoja, jotka hämärtävät ihmisten tajua siitä, mikä on totta ja mikä tarua, mikä on hyvää ja mikä pahaa, mikä on oikein ja mikä väärin.

Toisaalta demokratian perustuksia horjuttaa perinteisten arvojen ja hyveiden korvautuminen materialismin, liberalismin, ahneuden ja itsekkyyden ihannoinnilla, minkä seurauksena hyvän jakaminen, heikommasta huolehtiminen ja yhteisvastuu muuttuvat rasitteiksi, jotka on hylättävä. Asiaa ei paranna ankea taloustilanne, julkisten palveluiden leikkaukset, korkea työttömyys, eriarvoistuminen ja sosiaaliset ongelmat. Ne luovat kasvualustan populistisille liikkeille, jotka kauppaavat yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin.

Vaalikampanjoinnin käynnistyessä ehdokkaat ja äänestäjät eivät tiedä, miten oman kunnan talous ja tehtävät tulevat tarkalleen ottaen muuttumaan sote-uudistuksen myötä.

Suomessa käydään kohti kuntavaaleja tilanteessa, jossa kunnan tuleva rooli paikallisena itsehallinnon yksikkönä on epäselvä. Sote-uudistus on vielä pahasti levällään. Vaalikampanjoinnin käynnistyessä ehdokkaat ja äänestäjät eivät tiedä, miten oman kunnan talous ja tehtävät tulevat tarkalleen ottaen muuttumaan sote-uudistuksen myötä. Eikä uudistuksen toteuttamisen aikataulukaan ole järin varmalla pohjalla. Joka tapauksessa kunnan tehtäväkenttä supistuu oleellisesti ja taloudellisesta päätäntävallasta – budjetin loppusummalla ilmaisten – yli puolet siirtyy muualle. Tämä hämmentää kansalaisia ja laimentaa kuntavaali-innostusta.

Kun vielä tiedetään, että jo vajaan vuoden päästä käydään historian ensimmäiset maakuntavaalit, joutuvat puolueiden piirit, osastot ja ehdokkaat miettimään, riittävätkö rahat, voimat ja aika tällaiseen ruljanssiin. Moni lähtee näihin vaaleihin matalalla profiililla, resursseja säästellen.

Tässä tilanteessa meillä on Kristillisdemokraatteina oivallinen paikka ja tärkeä tehtävä nostaa esiin vastuullinen, kestävien arvojen varaan rakentuva poliittinen vaihtoehto.

Tässä tilanteessa meillä on Kristillisdemokraatteina oivallinen paikka ja tärkeä tehtävä nostaa esiin vastuullinen, kestävien arvojen varaan rakentuva poliittinen vaihtoehto. Nyt jos koskaan meitä tarvitaan vastavoimaksi itsekkäälle, ahneelle, oman edun tavoitteluun perustuvalle ja populistiselle politikoinnille.

Populismin uhka on Suomessakin todellinen. Se ei ehkä tunnu niin voimakkaana paikallistasolla, mutta kuntien tila ja kuntavaalien tulos heijastuvat valtakunnan tasolle, joissa kovemmat taistelut käydään. Menestys kuntavaaleissa antaa positiivista näkyvyyttä sekä kasvattaa uskoa, intoa ja voimaa tulevia koitoksia varten. Syntyy positiivinen kierre.

Jos vaali-innostus kuntavaaleissa on laimea ja äänestysprosentti jää alhaiseksi, pienikin absoluuttinen äänimäärän lisäys voi riittää kannatusprosentin merkittävään nostamiseen. Siksi juuri näihin vaaleihin kannattaa panostaa. Tärkeää on nyt ehdokkaaksi ryhtyminen ja ehdokkaiden rekrytoiminen. Siirretään hetkeksi muut riennot sivummalle ja keskitytään ehdokashankintaan. Ja otetaan se vaalivoitto! Koska meitä tarvitaan.

Kirjoittaja Sauli Ahvenjärvi on Kristillisdemokraattien 2. varapuheenjohtaja