KD:n Sari Tanus pettyi keskusteluun eduskunnassa – työeläkkeisiin ei tule parannusta

20.2.2017 klo 08:51 Politiikka KD Lehti

Kristillisdemokraattien kansanedustaja ja kolmas varapuheenjohtaja Sari Tanus hämmästyi taitettua indeksiä koskevan kansalaisaloitteen saamaa vastaanottoa eduskunnan lähetekeskustelussa.

Kansanedustaja Sari Tanus ihmettelee monien kansanedustajien suhtautumista lähes satatuhatta ääntä saaneeseen kansalaisaloitteeseen. Eläkeläiset, jotka odottivat kuumeisesti lähetekeskustelua, pettyivät käytyyn keskusteluun.

Eläkeläiset, jotka odottivat kuumeisesti lähetekeskustelua, pettyivät käytyyn keskusteluun.

– TELAn ja Eläketurvakeskuksen massiivinen tiedotus vaikutti niin, ettei yksikään puolue lähtenyt tukemaan kansalaisaloitetta, Tanus harmittelee.

Varsinkin sosiaalidemokraattien toiminta kummastuttaa Tanusta.

– SDP tyrmäsi oman miehensä Kimmo Kiljusen aloitteen puoluekokouksessaan, mutta samanaikaisesti esitti tilalle omaa malliaan.

– Näyttää oudolta tällainen poliittinen manööveri, Tanus kritisoi.

Keskustelu eduskunnassa tuskin saa kiitosta eläkeläisiltä, joiden työeläkkeisiin ei näillä näkymillä tule parannuksia.

– Ei vaikka työeläkepotti on kasvanut keskimäärin 7,5 miljardia euroa vuodessa. Eläkerahastojen koko on tällä hetkellä jo lähes 190 miljardia euroa.

Ainoa asia, josta kansanedustaja Tanus pitää hyvänä on se, että keskusteluissa moni kansanedustaja oli erittäin huolissaan pienistä eläkkeistä ja halusi niihin korotuksia.

– Toivottavasti tämä keskustelu muistetaan, kun asiasta joskus päätetään eduskunnassa.

 

Julkaisemme kansanedustaja Sari Tanuksen lähetekeskustelussa pitämän puheen kokonaisuudessaan.

Puheenvuoro 9.2.2017 / eduskunta, lähetekeskustelu, kansalaisaloite taitetun indeksin poistamisesta / Sari Tanus

Arvoisa puhemies

Tervehdys maanpuolustuskurssilta, Kainuun prikaatista, josta istuntoon kiirehdin, mutta aivan aloitteen käsittelyn alkuun en valitettavasti ehtinyt.

Kiitos kansalaisaloitteen laatijoille ja senioriliikkeelle, joka on vienyt asiaa eteenpäin. Tiedän, että kansalaisaloitteen laatiminen ja sen saattaminen tänne eduskuntaan saakka on valtava urakka.

Arvoisa puhemies,

Keskustelu taitetusta indeksi on kestänyt jo aika kauan, Itse asiassa se alkoi jo vuonna 1995.

Jääkiekon MM-huumassa tehtyä päätöstä vastustettiin jo silloin ja on vastustettu jokaisessa poliittisessa toritapahtumassa siitä lähtien. Eläkeläiset ovat olleet ja ovat päätökseen erittäin pettyneitä. Se on ymmärrettävää, sillä laskelmien mukaan, eläkeläiset saavat tänä päivänä satoja euroja vähemmän eläkettä, kuin jos Lipposen hallitus olisi jättänyt tämän päätöksen tekemättä.

Kristillisdemokraatit vastustivat taitetun indeksin käyttöönottoa ja ovat vastustaneet sitä vuosien varrella – jo silloin, kun rahastoissa oli vain muutama kymmenen miljardia euroa. Nyt kun eläkerahastot ovat kasvaneet jo 190 miljardin suuruisiksi, jatkan samalla linjalla ja kannatan tehtyä kansalaisaloitetta taitetun indeksin poistosta.

Kun päätös taitetusta indeksistä tehtiin, Suomi oli ollut monta vuotta lamassa, joka oli saanut meidät kuilun partaalle. Vuodesta 1990 vuoteen 1995 valtion velka oli räjähtänyt 9,5 miljardista yli 60 miljardiin euroon. Oli selvä, että kaikki talouden toimenpiteet tuli ottaa käyttöön. Paniikki eläkkeiden riittävyydestä oli todellinen. Näin ollen Lipposen hallitus otti käyttöön taitetun indeksin. Huom, toimenpiteen piti olla väliaikainen!

Valtionvelka oli tuolloin siis 60 miljardia ja eläkerahastoissa oli noin 40 miljardia euroa.

Nyt 20 vuotta myöhemmin valtion velka on noin 100 miljardia euroa, mutta eläkerahastot ovat jo 190 miljardia.

Koko tämä 20 vuotta on puhuttu, että eläkevarat hupenevat, eivätkä tulevat sukupolvet saa koskaan eläkkeitään. Siitä on tullut ”totuus”, jota on ruokittu. Syytä tähän on vaikea ymmärtää.

Kun rahastojen arvo oli 40 miljardia, viiden prosentin tuotto tarkoitti 2 miljardia vuodessa. Kun rahastojen arvo on 200 miljardia, kasvaa rahasto samoilla prosenteilla jo 10 miljardia vuodessa. Vastaavasti 2.5% tuotolla rahaston tuotto on 5 mrd e/ vuosi.

Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta menneisyyttä jo hieman helpompi: Kuluneet 20 vuotta ovat osoittaneet rahastojen kasvaneen 40 miljardista 190 miljardiin. Tasaisella jakolaskulla kasvu on ollut siis 7,5 miljardia vuosittain!

Valtion velkaantuminen on aihe, josta kuulemme tässä salissa joka päivä. Siitä vallitsee kollektiivinen paniikki. Eilen pääministeri kuitenkin iloitsi, ettemme ole velkaantuneet, suhteessa bruttokansantuotteeseen yhtään lisää. Kukaan ei kuitenkaan muista mainita, että samanaikaisesti, kun lainaamme rahaa pitääksemme huolta mm. eläkeläisistämme, eläkerahastot ovat kasvaneet 2,5 kertaisella vauhdilla valtion velkaan nähden.

Samanaikaisesti kun senioriliike on yrittänyt saada eläkeläisten ääntä kuuluville, ovat TELA, sekä eläketurvakeskus käyneet massiivista kampanjaa taitetun indeksin puolesta.  On hämmentävää, kuinka samoja tilastoja voidaan tulkita niin eri tavalla. On myös erikoista, että juuri tässä asiassa pystytään näkemään kauas tulevaisuuteen ja tekemään päätöksiä, joiden vaikutukset ulottuvat jopa 50 vuoden päähän. Samoilla luvuilla toinen puoli pääsee tilanteeseen, jossa rahastojen arvo on nollissa ja toisissa laskelmissa 600 miljardia euroa.

Muistuttaisin äsken mainitsemastani TOTEUTUNEESTA laskemasta, jossa keskikasvu on siis 7,5 miljardia euroa. Se ei ole kuvitelmaa vaan mitattavissa oleva totuus.

Koko ajan on puhuttu tilanteesta, jossa suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja kuinka meillä on edessämme eläkepommi. Suuret ikäluokat ovat nyt eläkkeellä ja pommi on jäänyt suutariksi.

Telan tiedotus on saanut valtaansa myös nuorisojärjestöt, jotka toistavat heille syötettyä ”faktaa” siitä kuinka eläkeläiset syövät heidän pöydästään. Toki he unohtavat sen, että taitetun indeksin poisto nostaa myös heidän omia eläkkeitään. Nuorten huoli siitä, että heidän eläkkeensä jäisivät, tämän muutoksen takia pieniksi on turha. Tämän päivän palkansaajien eläkkeet tulevat olemaan selkeästi suuremmat, kuin edellisten sukupolvien. Niin ovat palkatkin.

Indeksikeskusteluun on tarkoituksellisesti sotkettu mukaan myös kansan- ja takuueläkkeet. Aivan turhaan, koska puhutaan täysin eri asioista. Työeläke on ansiosidonnainen, kansaneläke ei. Kun puhutaan siitä, että indeksimuutos olisi epäoikeudenmukainen ja rikastuttaisi eläkeläisiä, kannattaa muistaa, että 374000 eläkeläistä Suomessa elää köyhyysrajan alla.

Rahat kansan- ja takuueläkkeiden nostoon löytyy toivottavasti tämän keskustelun jälkeen tästä salista. On hyvä, että indeksikeskustelu on nostanut esille kaikkein heikoimmat, pelkällä kansaneläkkeellä, sinnittelevät eläkeläiset. Lisärahat alimpien eläkkeiden korottamiseen voisivat löytyä osittain vaikkapa niistä verotuloista, jotka saadaan, kun työeläkkeet kasvavat.

Samalla, kun Tela ja muut toimijat pystyvät esittämään laskelmia, jotka ulottuvat 50 vuoden päähän, ei ole lainkaan laskelmia siitä minkälaiset vaikutukset taitetun indeksin poistolla olisi kansantalouteen. Meillä on lähes 200 miljardin potti, jonka tuotoista edes osaa ei haluta vapauttaa elvyttämään taloutta.

Lyhyelläkin matematiikalla voi laskea, kuinka paljon uusia työpaikkoja syntyisi, jos eläkeläisten ostovoima kasvaisi ja he saisivat heille tarkoitetut eläkesäästöt siihen käyttöön, mihin ne oli säästetty.

Syntyisi ostovoimaa, työpaikkoja, verotuloja. Säästyisi asumistuki- ja muita sosiaalimenoja, menoja joita nyt rahoitetaan lainarahalla. Mikä tärkeintä eläkeläiset saisivat sen toimeentulon, joka heille kuuluu.

He ovat tehneet työnsä ja rakentaneet tämän maan hyvinvoinnin!

On selvää, että pienituloisimpia eläkeläisiä ajatellen, tasokorotuksia eläkkeisiin tulee reilusti tehdä!

Eläkeläisköyhyys on saatava poistettua! Samanaikaisesti eläkekatto ylisuurten eläkkeiden leikkaamiseksi olisi mielestäni tarpeen.

Taitetun indeksin poistoon liittyen, kun indeksimuutoksia tehdään, tilannetta voidaan tarkastella esim. 5-10 vuoden välein. Se on riittävän pitkä aika nähdä, miten indeksi vaikuttaa ja samalla riittävän lyhyt aika, jotta kehitykseen voidaan reagoida.

Taitettu indeksi tuotiin alun perin väliaikaisena ratkaisuna. Kannatan aloitetta työeläkeindeksin palauttamiseksi oikeudenmukaisemmaksi palkkaindeksiksi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tulen toimimaan eläkeläisten oikeudenmukaisemman kohtelun puolesta myös eläkeasioissa!

 

 

Ylös