Suuri valiokunta on saanut pääministeri Juha Sipilältä selvityksen Rooman julistuksen valmistelusta ja sisällöstä. Sipilän mukaan Rooman julistus heijastaa Suomen näkemyksiä.

Julistuksen on tarkoitus vahvistaa 27 EU-maan yhteiset tavoitteet Brexitin jälkeen ja pohjustaa unionin tulevaisuudesta käytävää keskustelua. Jäsenmaiden päämiehet antavat julistuksen Rooman sopimusten 60-vuotispäivänä 25. maaliskuuta Roomassa.

– Rooman julistuksen pohjana on EU-päämiesten kokouksissaan käymä tulevaisuuskeskustelu viime kesästä lähtien, Sipilä kertoi.

Julistusluonnoksessa päämiehet sitoutuvat edistämään unionia, joka on turvallinen, vauras ja kestävä, sosiaalisesti vastuullinen sekä kyvykäs toimimaan merkittävässä roolissa maailmassa.

Sipilä kertoi julistusluonnoksen heijastavan hyvin Suomen näkemyksiä. Suomi korostaa EU:n yhtenäisyyden ensisijaisuutta.

Suomi on painottanut julistuksen valmistelussa unionin vahvistamista muun muassa yhteisten sääntöjen noudattamisen kautta. Lisäksi Suomen näkemysten mukaisesti korostuvat sisämarkkinat, vapaakauppa, kasvun ja työpaikkojen luomisen edellytykset sekä ulkoinen turvallisuus ja puolustus.

Tuleeko EU:n kehityksestä jatkossa eritahtista eri maiden välillä.

Sipilä muistutti Suurta valiokuntaa tulevaisuuskeskustelun lähtötilanteesta: hajanaisuudesta Yhdistyneen kuningaskunnan päätettyä erota unionista. Keskustelut ovat Sipilän mukaan osoittaneet, että 27 EU-maan päämiehet ovat löytäneet yhtenäisen näkemyksen unionin saavutuksista, arvopohjasta, nykyisistä haasteista ja suunnan, johon edetä.

Keskustelua käytiin valiokunnassa myös siitä, tuleeko EU:n kehityksestä jatkossa eritahtista eri maiden välillä.

Sipilä kertoi olevansa tyytyväinen julistusluonnoksen kirjauksiin, jotka toteavat mahdollisuuden eritahtiseen etenemiseen tarvittaessa.

– Kuitenkin samaan suuntaan ja siten, että kaikkien on mahdollista liittyä mukaan yhteistyöhön myöhemmin.

Rooman sopimuksilla 1957 perustettiin Euroopan talousyhteisö, joka yhdisti kuusi maata (Belgia, Saksa, Ranska, Italia, Luxemburg ja Alankomaat), joiden tavoitteena oli kaupan avulla yhdentyä ja lisätä talouskasvua.

Sopimuksella perustettiin yhteismarkkinat, joiden perustana oli tavaroiden, henkilöiden, palveluiden ja pääoman vapaa liikkuvuus.