Kunnat lähtevät takamatkalta kilpailuun yritysten kanssa palveluiden tuotannossa. Kunta-alan työehtosopimusten puitteissa tehty työ on 7–8 prosenttia kalliimpaa kuin sama työ yksityisellä sektorilla.

Suurin lisäkustannus kunnille koituu työnantajan eläkemaksusta, joka on keskimäärin 4,0 prosenttiyksikköä korkeampi kunnissa kuin yksityisellä sektorilla. Kyse on lisämaksusta, joka johtuu aikoinaan kunnissa myönnetyistä normaalia paremmista eläke-eduista.

Loput 3–4 prosenttia kuntatyön korkeammista kustannuksista selittyvät eroilla kuntien ja yritysten työehtosopimuksissa. Kuntatyössä esimerkiksi työajat ovat lyhyemmät ja lomat pidemmät kuin yksityisellä sektorilla, vaikka vähimmäispalkat voivatkin olla alemmat.

– Jos työnantaja ei ole kilpailukykyinen, siitä on haittaa myös työntekijälle

Arvio kuntatyön lisähinnasta esitetään EVA Analyysissä Onko kuntatyö kallista? Laskelman on tehnyt Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Laskelma perustuu eläkemaksujen ja työehtojen vertailun lisäksi palkkatilastoihin. Mukana on kuusi vertailukelpoista ja palvelutuotannon kannalta keskeistä ammattiryhmää: lähihoitajat, sairaanhoitajat, siivoojat, huoltomiehet, lastentarhanopettajat ja luokanopettajat.

Kun kuntatyön lisähinta suhteutetaan kuntasektorin henkilöstökustannuksiin, kunnille kertyy vuositasolla 1,5–1,7 miljardin euron kustannustaakka.

– Se on kunnille merkittävä kilpailuhaitta suhteessa yksityisen sektorin palveluntuottajiin. Kunnat lähtevät takamatkalta kilpailuun yritysten kanssa, Haavisto arvioi.

Hän esittää, että eläkemaksuista syntyvää lisähintaa pitäisi tasata ja kunta-alan työehtoja muuttaa työnantajalle edullisemmiksi.

–  Jos työnantaja ei ole kilpailukykyinen, siitä on haittaa myös työntekijälle, Haavisto perustelee.