Hollannissa eutanasia on kaltevalla pinnalla

26.3.2017 klo 11:58 Kotimaa Esa Erävalo

– Voisin kuvitella, että jos ihminen palavasta autosta huutaa tuskissaan, että ’ammu minut’, voisin ampuakin, sanoi teologian ja etiikan tohtori Theo A Boer eutanasiaseminaarissa maaliskuun alussa Eduskunnan Pikkuparlamentissa.

– Tietenkin, jos olisi käytettävissä nukutusnuoli, ampuisin sen.

Tällä esimerkillään hollantilainen professori Boer perusteli sekä eutanasian mahdollisuutta että kriittistä kantaansa siihen. Nukuttaminen, palliatiivinen sedaatio, olisi parempi, ja saattohoito tulisi muutoinkin saada ensin kuntoon.

Boer oli kymmenen vuoden ajan eutanasioita valvovan alueellisen komitean jäsen Hollannissa.

– Ihmettelin, eivätkö jäseneksi kutsujat olleet lukeneet kriittisiä artikkeleitani. He vastasivat, että juuri siksi minua tarvitaan komiteassa.

Eutanasia on Hollannissa yhä rikollinen teko, mutta siitä ei rangaista, jos kyseessä on vapaaehtoinen ja harkittu pyyntö, kestämätön kärsimys, ei ole näköalaa parantumisesta, eikä järkeviä vaihtoehtoja, riippumatonta lääkäriä on konsultoitu ja eutanasiatapaus on alistettu alueelliselle eutanasioiden jälkikäteiselle arviointikomitealle.

Tarkkaan ottaen yksikään maa ei ole laillistanut eutanasiaa, mutta sen toteuttaminen on joissain maissa rikos, josta ei anneta rangaistusta.

Tarkkaan ottaen yksikään maa ei ole laillistanut eutanasiaa, mutta sen toteuttaminen on joissain maissa rikos, josta ei anneta rangaistusta.

– 1990-luvulla nimenomaan lääkärit ajoivat eutanasialakia. He halusivat varmuuden, etteivät joudu syytteeseen tehtyään eutanasian.

Benelux-maiden perhelääkärijärjestelmässä kuolettavan ruiskeen antaminen oli nimittäin laajalle levinnyt käytäntö ja siksi haluttiin luoda sitä valvova järjestelmä. Hollannissa perustettiin viisi alueellista komiteaa, jotka arvioivat suoritettua eutanasioita jälkikäteen aineiston perusteella.

Komitea koostuu lakimiehestä, lääkäristä ja etiikan asiantuntijasta.

– Arvioimme, oliko eutanasia tehty lain vaatimusten mukaisesti. Vuosina 2005-14 arvioin henkilökohtaisesti 4 000 eutanasiatapausta.

Professori Boer on nähnyt vuosittaisten eutanasiatapausten nousun maassaan 1 800:sta 5500:en. Samalla palliatiivisen sedaation eli nukuttamistapausten määrä on kasvanut 9 000:stä 25 000:en vuodessa, kun kaikkiaan Hollannissa kuolee vuosittain 140 000 ihmistä.

– Eutanasiasta tuli nopeasti yhä normaalimpi tapa kuolla. Syöpätapausten osuus laski 70-75 prosenttiin ja mukaan tuli muita syitä suorittaa eutanasia, jopa sokeus tai autistisen potilaan jokapäiväisten rutiinien poistuminen, totesi Boer.

Suoritetuissa eutanasioissa psykiatristen tapausten määrä kasvoi kahdesta 56:en, dementiatapausten yhdestä 109:an.

– Ajattelussa tapahtui vähittäinen muutos kärsimyksen lievittämisestä itsemääräämisen
korostamiseen.

– Ajattelussa tapahtui vähittäinen muutos kärsimyksen lievittämisestä itsemääräämisen
korostamiseen.

Hollannissa eutanasian voi saada lääkärin antamalla myrkkyruiskeella tai voi suorittaa avustetun itsemurhan juomalla itse myrkkyjuoman.

– Vaikka itsemääräämisoikeus on ollut perusteena, Hollannissa 96% ihmisistä haluavat lääkärin tekevän eutanasian myrkkyruiskeella sen sijaan, että itse ottaisivat myrkkyjuoman, ihmettelee
professori Theo A Boer ristiriitaa.

Boer katsoo, että kaltevalla pinnalla on luisuttu liian pitkälle. On esimerkiksi perustettu elämän lopettamisklinikka, jolla on 50 liikkuvaa eutanasiaryhmää.

– Yli puolet sen tekemistä 365 eutanasiasta vuonna 2015 tehtiin henkilöille, joilla olisi ollut vielä keskimäärin seitsemän vuotta elinikää jäljellä, kertoi professori Boer.

Viime lokakuussa Hollannin terveysministeri Edith Schippers ehdotti lisäksi valtion järjestämää itsemurhaohjelmaa niille, jotka katsovat eläneensä tarpeeksi kauan.

– Aluksi keskusteltiin 70-75 vuoden alaikärajasta tällaiselle avustetulle itsemurhalle, mutta viime
viikolla puheenvuorot kääntyivät siihen, ettei ikärajoitetta tarvita, koska se olisi syrjivää.

Itsemurhien vähentämistä on esitetty perusteeksi uudelle laille.

– Eräs henkilö kysyi keskustelussa, että pitääkö hänen äitinsä hypätä junan alle saadakseen kuolla?

Boerin mukaan Hollannin itsemurhaluvut eivät ole kuitenkaan eutanasian lisääntyessä vähentyneet vaan lisääntyneet 35%. Viereisessä Saksassa, jossa ei ole eutanasiaa,
itsemurhaluvut sen sijaan ovat vähentyneet.

– Tarjonta kasvattaa kysyntää. Eutanasialaki avaa uudet keskustelut, se on alku lisääntyvälle liberalisoinnille, oli professori Boerin johtopäätös.
Seminaarin järjestivät eurooppalainen ajatuspaja Sallux, suomalainen ajatushautomo Kompassi ja Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä.
Seminaari on nähtävissä osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=w2aoFaCFnlY

Ylös