Kristillisdemokraattien Sari Essayah uskoo, että kuntavaalit loivat puolueelle hyvän pohjan eduskuntavaaleihin 2019. Kristillisdemokraattien valtuutetut ovat osin vanhoja konkareita, mutta 314 valtuutetusta 175 menee valtuustoihin uusina jäseninä.

Kristillisdemokraatteja ensimmäistä kertaa vaaleihin luotsannut puolueen puheenjohtaja Sari Essayah lukeutui vaali-iltana puoluejohtajakaartin onnistujiin. Kristillisdemokraattien kannatus (4,1) ylitti kuntavaaleissa jälleen 4 prosentin rajan vuoden 2012 vaalinotkahduksen jälkeen.

KD-valtuutettujen määräkin kasvoi 300:sta 314:sta. Essayah iloitsi erityisesti siitä, että ennätyssuureen ehdokasjoukkoon saatiin mukaan paljon uusia tekijöitä ja vaalikampanjan aikana puolueeseen liittyi uusia jäseniä.

Hyvä signaali eduskuntavaaleja ajatellen on, että puolue eteni pääkaupunkiseudulla Espoossa ja Vantaalla. Muissakin suurissa kaupungeissa, kuten Jyväskylässä, mentiin eteenpäin ja tehtiin hyvää tulosta.

Puolueen vaalislogan ”Inhimillisempi ote” puhutteli ihmisiä ja Essayah kertoo saaneensa koko kampanjan ajan runsaasti positiivista palautetta.

– Eniten lämmittää tietysti se, kun joku kertoo äänestäneensä kristillisdemokraatteja ensimmäistä kertaa, Essayah iloitsee.

Hyvä tulos tehtiin osittain uudistuneella joukkueella. Valtuustoihin valituista kristillisdemokraateistakin yli puolet eli 175 valtuutettua on uusia.

Kristillisdemokraatteilla on myös puolueista tasaisin sukupuolijakauma valtuustoihin valittujen joukossa. Kristillisdemokraattien valtuutetuista 53 prosenttia on miehiä ja 47 prosenttia naisia.

Essayah’n mukaan kuntavaalit toimivat myös tietyllä tapaa eduskuntavaalien kenraaliharjoituksena, vaikka kahden vuoden päässä siintävien vaalien välissä käydään vielä sekä maakunta- että presidentinvaalit.

Hyvä signaali hänen mielestään eduskuntavaaleja ajatellen on, että puolue eteni pääkaupunkiseudulla Espoossa ja Vantaalla. Muissakin suurissa kaupungeissa, kuten Jyväskylässä, mentiin eteenpäin ja tehtiin hyvää tulosta.

Kuntatalon lämpiössä tiiviisti puhelimensa välityksellä kuntavaalituloksen kehittymistä seuranneelta Essayah’lta pääsi tämän tästä spontaaneja riemun kiljahduksia. Esimerkiksi lappilaisen Muonion kunnan kaksi kd-valtuutettua oli tuuletuksen arvoinen suoritus.

Maakunnista KD:n kannatus lisääntyi eniten Keski-Pohjanmaalla (8,9 prosenttia, +1,9 prosenttiyksikköä), joka on entuudestaan KD:n vahvaa aluetta.

Suomen kristillisdemokraattisen kunnan valtuustoon Luodossa valittiin peräti 13 kristillisdemokraattia. 46,3 prosentin ääniosuudella kd on nyt lähellä yksinkertaista enemmistöä kunnan 27 valtuutetun joukossa.

Takapakkia tuli Etelä-Karjalassa, Päijät-Hämeessä ja Kymessä. Silti esimerkiksi Kouvolan valtuustoon kristillisdemokraatit onnistuivat saamaan entiset neljä paikkaa.

Vaalien tärkeimmäksi poliittiseksi teemaksi nousi sote-uudistus, jonka valinnanvapautta koskevasta osasta tehtiin opposition yhteinen välikysymys. Essayah arvioi, että yhtenäinen rintama sote-kysymyksessä vaikutti osaltaan vaalitulokseen.

Samalla äänestäjiltä lähti selkeä viesti hallituspuolueille.

– Toivon, että tämä olisi sellainen hetki, että nyt otettaisiin todellakin aikalisä, ja oppositio oikeasti mukaan tekemään tätä uudistusta, Essayah sanoo.