Kansanedustaja Peter Östman haluaa velkajärjestelyssä realisoitavasta omaisuudesta syntyvät verovelat velkajärjestelyn piiriin.

Kansanedustaja Peter Östman on jättänyt ensimmäisenä allekirjoittajana lakialoitteen yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta. Aloitteen on allekirjoittanut 26 kansanedustajaa. Edustajia on mukana kaikista eduskuntaryhmistä.

Aloitteessa ehdotetaan, että eduskunta muuttaa velkajärjestelylakia siten, että velkajärjestelyn yhteydessä realisoitavan varallisuuden realisoinnista aiheutuva verovelka kuuluisi velkajärjestelyvelkoihin riippumatta siitä, ovatko realisoinnit tapahtuneet ennen velkajärjestelyn aloituspäätöstä vai sen jälkeen.

Tämän hetkisestä laintulkinnasta voi Östmanin mukaan seurata, ettei velkajärjestelyvelallinen selviydy verovelastaan ja velkajärjestely kaatuu

Östman muistuttaa, että kun yksityisen elinkeinonharjoittajan varallisuutta realisoidaan velkajärjestelyn yhteydessä, syntyy kiinteän omaisuuden myynnistä luovutusvoittoa ja irtaimiston myynnistä myyntivoittoa. Näiden myötä myynnistä aiheutuu myös verovelkaa. Näin syntynyttä verovelkaa ei kuitenkaan lähtökohtaisesti katsota velkajärjestelyn piiriin kuuluvaksi velaksi.

Vallitseva oikeustulkinta on, ettei voimassa olevaa lakia tulisi tulkita siten, että velkajärjestelyn piiriin kuuluvaksi velaksi katsottaisiin sellaista luovutusvoitosta määrättyä veroa, jonka peruste on syntynyt vasta velkajärjestelyn aloittamisen jälkeen.

– Se, että vero on määrätty vahvistetun maksuohjelman määräyksen täytäntöönpanon perusteella, ei ole muuttanut tätä arviota, Östman sanoo.

Tämän hetkisestä tulkinnasta voi hänen mukaansa seurata, ettei velkajärjestelyvelallinen selviydy verovelastaan ja velkajärjestely kaatuu.

– Mielestäni nykyinen tilanne, jossa velkajärjestelyssä vahvistetun maksuohjelman määräyksen seurauksena syntynyt verovelka vaarantaa maksuohjelman toteuttamisen, tukee huonosti velkajärjestelylain tavoitteita, Östman arvioi.