Entä kun elvytys tuhansilla miljardeilla loppuu?

23.4.2017 klo 15:50 Ulkomaat Esa Erävalo

Rahan painaminen oli keskuspankkien vastaus maailman laajuiseen rahoitusmaailman kriisiin.

Se tapahtui ostamalla keskuspankkien taseeseen tuhansia miljardeja euroja valtioiden ja yritysten velkapapereita ja näin syytämällä rahaa markkinoille edelleen alhaisella korolla lainattavaksi.

Esimerkiksi Yhdysvaltain keskuspankki otti taseeseensa noin 3500 miljardia dollaria vuosina 2008-2015, ja nyt taseen koko vastaa 23 prosenttia maan kansantuotteesta. Osto-ohjelmaa kutsuttiin nimellä ”määrällinen elvytys”, Quantitative Easing, QE.

Japanin keskuspankki, BoJ, on yrittänyt vielä kovempaa rahaelvytystä. Sen tase on jo 488 000 miljardia jeniä eli noin 3984 miljardia euroa, noin puolet maan kansantuotteesta.

Julkisia velkakirjoja EKPJ on ostanut yli 1500 miljardilla eurolla, ja sillä on jo yli 15% jäsenmaiden julkisista veloista.

Euroalueen keskuspankin EKP:n ja sen yhdessä euromaiden kansallisten keskuspankkien kanssa muodostaman keskuspankkijärjestelmän EKPJ:n konsolidoitu tase oli 3 663 miljardia euroa viime vuoden lopulla. Osto-ohjelman mukaan se kasvoi 80 mrd eurolla/kk maaliskuun loppuun asti ja huhtikuusta lähtien kasvetaan 60 mrd euroa/kk. Vuonna 2007 eurojärjestelmän taseen loppusumma oli 1200 miljardia euroa, eli kasvua on ollut 2500 miljardia euroa. Julkisia velkakirjoja EKPJ on ostanut yli 1500 miljardilla eurolla, ja sillä on jo yli 15% jäsenmaiden julkisista veloista.

Joukkolainojen osto-ohjelma on toteuttanut euromaiden yhteistä lainanottoa, jota on aiemmin ajettu eurobondien nimellä. Euromaat ovat nyt EKP:n kautta ottaneet yhteisvastuullista velkaa kaikki samalla nollakorolla, eli tämänhetkisellä ohjauskorolla.

Mitä tapahtuu, kun keskuspankit alkavat vetää rahaa pois markkinoilta? Entinen Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) johtaja Ben Bernanke suosittaa hidasta
toimintaa, mutta Fedin asiantuntijoiden raportti puolittaisi osuuden kansantuotteesta kymmenessä vuodessa.

Kun viimeiset kymmenen vuotta on keskuspankkien tasetta lisätty vuosittain keskimäärin kahdella prosentilla maailman bkt:sta, tänä vuonna lisättäneen vain prosentilla lähinnä EKP:n ja BoJ:n toimesta. Vuonna 2018 yhteenlasketut keskuspankkien taseet voivat laskea prosentilla maailman bkt:sta, kun Fed alkaa vetää rahaa markkinoilta ja muut vähentävät osto-ohjelmiaan, keskuspankkien
taseet voivat laskea 1,3% maailman bkt:sta.

Rahaelvytyksen eikä sen lopettamisen vaikutuksia ei vielä tiedä kukaan. Raha-elvytyksen on toki pakko päättyä, muutoin kuplat markkinoilla kasvavat liian
suuriksi. Pitää palata markkinatalouteen ja antaa luovan tuhon mekanismien vaikuttaa. Se hidastaa keinotekoisesti ylläpidettyä kasvua ja nostaa jälleen
jäsenmaiden velkakirjojen korkoja. Onko se syynä myös kiireeseen lisätä jäsenmaiden yhteisvastuuta euroalueen ”viimeistelyn” kautta?

Ylös