Kristillisdemokraateille ja puolueen uudelle puheenjohtajalle kuntavaalit olivat testi. Voin kentän tuntoja ymmärtävänä todeta, ettei vaaleissa realisoitunut läheskään koko kannatuspotentiaali. Meitä seurattiin erityisesti niiltä varjoisilta kujilta, joissa on kuiskuteltu turhautumisesta ja pettymyksestä. On puolueen profiiliin pettyneitä, väsyneitä, loikkareita, pitkäaikaisia KD-salarakkaita, joiden mukaantulo edellyttäisi voittavan joukkueen imua.

Kristillisdemokraateille ja puolueen uudelle puheenjohtajalle kuntavaalit olivat testi.

Jotkut tempautuvat politiikan nosteessa mukaan ja sijoittavat puolueeseen kun odotusarvo kannatuksen kasvusta on olemassa. He saivat nyt ensimmäisen välähdyksen siitä, että auringonlaskun liikkeeksi manattu KD tekee uutta tuloaan politiikan näyttämölle: Puheenjohtajan johdolla sillä on ehkä suurin kasvupotentiaali sitten 2000-luvun alun nostevuosien.

Vaalit olivat puheenjohtajan taistelunäyte siitä, mitä tarkoittaa edestä ja esimerkillä johtaminen tiukassa paikassa. Sari Essayah’n henkilökohtaisen positiivisen profiilin ja jalkatyön varaan voidaan laskea paljon puolueen vaalivoitosta. Johtajalta tarvitaan henkilökohtaista rohkeutta ja esimerkkiä saada poteroihinsa kaivautunut joukko hyökkäämään vaalitaisteluun – ja niitä Sarilla totisesti oli. Tarvitsemme tämän saman ”spiritin” tuplaamista koko joukkueelta.

Saimme uuden mahdollisuuden voittaa suomalasten sydämet. Nyt on oltava tarkkana, ettemme sorru pelkästään kristillisten arvojen eturyhmäpolitiikkaan. Yhteiskuntamallimme on oltava näkyvästi esillä heijastellen oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta lakien ja palveluiden suhteen.

Kristillisdemokraattisen vaihtoehdon, inhimillisemmän otteen, pitää rakentaa yhteiskuntaa, jossa myös se, joka ei äänestä meitä, viihtyy ja voi hyvin. Kun oivallamme tämän puolueena, on se avain seuraavaan askeleeseen kohti kokoamme suurempia saappaita suomalaisessa politiikassa.

Kirjoittaja Aki Ruotsala on Kristillisdemokraattien puoluevaltuuston puheenjohtaja