Eduskunta keskustelee tänään Suomen julkisen talouden kehityksestä lähivuosina. Keskustelun pohjana on valtiovarainministeriön laatima suunnitelma, joka ulottuu yli hallituskauden vuoteen 2021.

Kilpailukyky, työllisyys ja palveluiden uudistaminen ovat edelleen hallituksen talouspolitiikan keskiössä. Talouspolitiikka tähtää julkisen talouden velkaantumisen taittamiseen ja kestävyysvajeen kattamiseen säästöillä sekä toimilla, jotka tukevat kasvua ja tehostavat julkista palveluntuotantoa.

Kestävyysvajetta katetaan 4 miljardin euron säästöillä sekä julkista taloutta kohentavilla 4 miljardin euron reformeilla.

Hallitus pitää kiinni julkisen talouden pitkän aikavälin tasapainotavoitteesta ja kuroo umpeen 10 miljardin euron kestävyysvajetta.

Sitä katetaan 4 miljardin euron säästöillä sekä julkista taloutta kohentavilla 4 miljardin euron reformeilla. Loput 2 miljardia katetaan työllisyyttä ja kasvua vauhdittavilla toimilla.

Erityisesti näihin kokonaisuuksiin kohdennettiin lisätoimia ja -panostuksia. Toimet on sovitettu osaksi vuosien 2018–2021 julkisen talouden suunnitelmaa, josta hallitus linjasi puolivälitarkastelun yhteydessä. Hallitus päättää uusista kasvua ja työllisyyttä edistävistä toimista sekä verotukseen liittyvistä kokonaisuuksista syksyn budjettiriihessä.

Eduskunta keskustelee tänään suunnitelmasta, jossa käsitellään sekä valtion, kuntien, maakuntien, työeläkelaitosten että muiden sosiaaliturvarahastojen taloudellisia näkymiä. Asiakirja kattaa myös Suomen vakausohjelman ja EU:n edellyttämän suunnitelman keskipitkän aikavälin budjettisuunnitelmasta.

Hallituksen suunnitelman keskipitkän aikavälin tavoitteena on, että julkisen talouden alijäämä olisi 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tähän päästäisiin viimeistään 2019.