Itsenäisyyden juhlavuosi on eduskunnan köyhyysryhmään kuuluvien kansanedustajien mielestä oikea aika antaa kertaluontoinen velka-armahduslaki, jolla poistetaan kaikki vuotta 2002 edeltäneet ulosotto-ja pakkoperintävelat.

Se olisi kansanedustajien mielestä askel kohti järjestelmää, jossa ulosotto- ja pakkoperintävelat lyhenevät nykyistä nopeammin.

– Ulosoton kesto olisi kohtuullista alentaa esimerkiksi 10 vuoteen haasteesta, kun ei ole kyse velan hoidon laiminlyönnistä

–  Ulosoton kesto olisi kohtuullista alentaa esimerkiksi 10 vuoteen haasteesta, kun ei ole kyse velan hoidon laiminlyönnistä. Tämä edistäisi uuden alun mahdollisuutta, edustajien tiedotteessa todetaan.

10-15 vuotta kestäneissä ulosotoissa ulosottoa voitaisiin puolestaan siirtymäaikana keventää suojaosuuden erityiskorotuksella tai ulosottolomilla.

Edustajat ehdottavat lisäksi hallitukselle jätetyssä toimenpidealoitteessa, että velka-armahduslakiin voidaan lisäksi sisällyttää kompensaatioita, jos valtion talousarviossa varataan tälle määräraha.

Toimenpidealoite syntyi eduskunnan ”köyhyysryhmässä”, jossa useat kansanedustajat eri puolueista paneutuvat vaikeuksissa olevien auttamiseen. Aloitteen ovat allekirjoittaneet kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen, vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto sekä Anneli Kiljunen Sdp:stä ja Kari Uotila vasemmistoliitosta.

He ehdottavat niin ikään, että hallitus asettaa tavoitteeksi puolittaa ulosotossa olevien määrä, joka oli vuoden 2016 lopussa 244 000 henkilöä sekä ulosotossa oleva rahasumma, joka oli yli neljä miljardia euroa.

Köyhyysryhmän kansanedustajien mukaan tavoitteen toteutuminen edellyttää ylivelkaantumisen syiden ennaltaehkäisemistä. Ulosotto- ja perintäjärjestelmässä lähtökohdaksi on otettava ylivelkaantuneiden asioiden kuntoon saattaminen ja uuden alun mahdollistaminen. Painopiste on siirrettävä ennaltaehkäisyyn esimerkiksi talousopetuksella, velkaneuvonnalla ja sosiaalisilla pienlainoilla.

– Mikäli kyse on yrityksistä, on pyrittävä rahoitusvaikeuksissa olevan yrityksen kuntoon saattamiseen ja liiketoiminnan jatkamiseen, kansanedustajat toteavat.

Perintä-ja ulosottojärjestelmä on viime vuosikymmenenä ruuhkauttanut oikeuslaitoksen ja siitä on tullut jo itsessään iso ongelma. Velka-asioiden määrä on noussut tuomioistuimissa 50 000:sta 300 000:een vuoden 2000 jälkeen. Ne muodostavat 70 prosenttia kaikista käsiteltävistä asioista.

Viivästyskorot pahentavat velkaantumista. Korkeakorkoisia velkoja olisikin köyhyysryhmän kansanedustajien mukaan muutettava pitkäaikaisiksi vakauttamislainoiksi normaalilla tai alennetulla korolla.

–  Ennaltaehkäisy, virheiden oikaisu, velan kohtuullistaminen, korko- ja velkahelpotukset tai maksulomat vähentävät ulosotossa olevaa summaa ja edistävät velan maksukykyä, yrittämistä ja työllistymistä ja tuovat yhteiskunnalle verotuloja ja säästöjä, kansanedustajat muistuttavat.