Jokin roti vallanjakoneuvotteluihin

19.5.2017 klo 12:17 Pääkirjoitukset Esa Erävalo

Kuntavaalien jälkeen puolueet ovat jokaisessa kunnassa neuvotelleet siitä, miten jaetaan lautakuntien jäsenyydet, muut luottamushenkilöpaikat ja kunnan edustus eri yhtiöissä ja yhteenliittymissä.

Näissä neuvotteluissa suurilla puolueilla on yliote. Lautakuntapaikat jaetaan yleensä d’Hondtin laskukaavan mukaan, joka sorsii pieniä puolueita. Pohjana voi olla valtuutettujen määrä tai äänimäärä. Jos jokaista lautakuntaa tai niiden jaostoa käsitellään erillisenä ja aletaan jokaisen kohdalla alusta alkaen laskea vertailulukuja, pienet ryhmät voivat jäädä kokonaan ilman edustusta. Tekniset vaaliliitot tulevat niille pakollisiksi.

Parhaiten vallanjako saadaan suhteelliseksi, mikäli lautakuntien jäsenyydet, niiden puheenjohtajuudet ja varapuheenjohtajuudet ja jaostojen jäsenyydet pisteytetään.

Yhtiöiden hallituspaikkoja ei edes tarvitse jakaa suhteellisesti, koska ne eivät ole luottamushenkilöpaikkoja. Jos yhdellä puolueella tai koalitiolla on enemmistö, se voi periaatteessa valita omat edustajansa näihin elimiin ja jättää vähemmistöt ilman paikkoja.

Kunnallisessa päätöksenteossa on kuitenkin pyrittävä sopuun, jotta kaikkien panos saadaan yhteiseksi hyväksi. Tällöin on päästävä reiluun suhteellisuuteen. Jos on esimerkiksi neljässä 13-jäsenisessä lautakunnassa jaossa 52 lautakuntapaikkaa ja 30 jaostopaikkaa, ne pitäisi jakaa vertailulukujen mukaan siten, että vertailulukuja sovelletaan koko pottiin. Parhaiten vallanjako saadaan suhteelliseksi, mikäli lautakuntien jäsenyydet, niiden puheenjohtajuudet ja varapuheenjohtajuudet ja jaostojen jäsenyydet pisteytetään.

Oikeudenmukaiseen kunnalliseen päätöksentekoon kuuluu pyrkimys hakea hyvää yhteishenkeä, ei vastakkainasettelua ja toisten ajamista paitsioon. Vaikka lautakunnat ja jaostot vaihtelevat kunnittain ja niissä on erilaiset jäsenmäärät ja paikkoja voidaan arvottaa pisteytyksellä eri tavoin, helpottaisi kuitenkin, että etukäteen sovittaisiin reiluista periaatteista, joita sitoudutaan vaalien jälkeisissä neuvotteluissa noudattamaan. Ehkä jopa kuntalakia voisi tältä osin muuttaa?