Lapsi- ja perhejärjestöt: Ensin sote-uudistus, sitten vasta valinnanvapausuudistus

22.5.2017 klo 11:39 Politiikka Samuli Rissanen

Lapsi- ja perhejärjestöt esittävät, että sote-uudistus toteutetaan ensin ja valinnanvapauslain valmistelua jatketaan.

Valinnanvapausuudistus on lapsi- ja perhejärjestöjen mielestä perusteltua toteuttaa vasta sitten, kun lakiehdotuksen epäkohdat on korjattu ja maakunnat ovat voineet valmistautua valinnanvapauslain toteuttamiseen.

Esimerkiksi tietojärjestelmien saaminen yhteensopivaksi vaatii aikaa.

Valinnanvapausmalli uhkaa vesittää sote-uudistuksen tavoitteet

Järjestöjen mielestä näyttää siltä, että suunniteltu valinnanvapausmalli vesittää sote-uudistuksen hyvät tavoitteet.

– Vaikka valinnanvapauslakiesitykseen on lausuntokierroksen jälkeen tehty muutoksia, ne eivät olennaisesti tuo parannuksia niihin asioihin, joita lapsi- ja perhejärjestöt ovat nostaneet esille valinnanvapausmallin epäkohtina.

– Vaarana on, että perheiden eriarvoisuus kasvaa. Integraation paranemisen sijaan palvelut uhkaavat sirpaloitua, palvelujen saatavuus heikentyä ja kustannukset kasvaa. Valinnanvapausmalli näyttäytyy myös liian monimutkaisena ja vaikeasti hallittavana, järjestöt toteavat.

Lapsi- ja perhejärjestöjen mukaan valinnanvapaus sinällään on hyvä ja kannatettava asia. Se, että valinnanvapaus kirjataan lain nimeen, ei kuitenkaan vielä tarkoita sitä, että potilailla ja asiakkailla olisi käytännössä mahdollisuus käyttää valinnanvapautta palveluissa. Valinnanvapausmalli sopii järjestöjen mielestä yksittäisiin ja selkeisiin hoitotoimenpiteisiin.

Hyvässä asemassa oleville perheille valinnanvapaus voi luoda lisää mahdollisuuksia valita palveluita.

– Se sopii kuitenkin huonosti tilanteisiin, jotka vaativat moniammatillista työskentelyä ja pitkäkestoista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuutta. Etenkin heikommassa asemassa olevien perheiden tilanne uhkaa huonontua. Miten toimivista palveluketjuista ja -kokonaisuuksista vastataan esimerkiksi lastensuojelu-, mielenterveys-, vammais- tai päihdepalveluiden asiakkaana olevien perheiden kohdalla, järjestöt kysyvät.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtäminen kunnilta maakunnille keskittää palveluita ja harventamaan palveluverkkoa. Sote-keskusten yhtiöittämisvelvoite johtaa järjestöjen mukaan siihen, että sote-keskuksia johdetaan liiketoimintalogiikalla.

– Harvaan asutuilla seuduilla ei markkinalogiikalla ylläpidetä palveluja. Heikosti tuottavat yksiköt karsitaan ja sote-palvelut karkaavat asutuskeskuksiin.

Valinnanvapausmallissa tärkeä kysymys on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajan valinta alaikäiselle. Palveluntuottajan vertailu ja valinta tulevat olemaan haastavia aikuiselle saati sitten alaikäiselle.

– Vaikka lakiesityksessä ikäraja liittyen alaikäisen oikeuteen valita itse palveluntuottajansa on nostettu 15 vuoteen, ei se yksin ratkaise ongelmia.

– Lapsen kyvykkyyteen valita itse palvelun tuottaja vaikuttaa moni tekijä, joista ikä on vain yksi. Lainsäädännössä onkin varmistettava, että harkinta lapsen kyvykkyydestä päätöksentekoon noudattaa aina lapsen edun ensisijaisuuden periaatetta, järjestöt muistuttavat.

Neuvoloiden liittäminen valinnanvapausmalliin todennäköisesti heikentää edistävää ja ehkäisevää työtä. Valinnanvapausmallin myötä pitkäjänteinen edistävä ja ehkäisevä työ on jäämässä jatkossa vähemmälle huomiolle. Lapsi- ja perhejärjestöt huomauttavat, että äitiys- ja lastenneuvola tavoittaa lähes kaikki lapsiperheet.

– Jatkuvuuden ansiosta neuvolat ovat pystyneet tekemään ehkäisevää työtä, joka vähentää korjaavan työn tarvetta ja sitä kautta kustannuksia. Neuvolat tulisi liittää osaksi maakunnan koordinoimaa perhekeskusta, joka sisältää lasten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä edistäviä sekä varhaisen tuen ja hoidon lähipalveluja, järjestöt ehdottavat.

 

Ylös