Teräshonka on perillä. Rintamaveteraani ja presidenttiehdokas Raino Westerholm siirtyi ajasta iäisyyteen 1. kesäkuuta. KD-poliitikko Jouko Jääskeläinen ja Westerholmin vävy Timo Erkama kunnioittavat muistokirjoituksessaan Kristillisdemokraattien ensimmäisen kansanedustajan elämäntyötä.

Kesäkuun 1. päivänä viimeinen vuoden 1978 presidentinvaalien ehdokkaista, metsänhoitaja, kansanedustaja ja puolueen puheenjohtaja Raino Westerholm sai kutsun tästä ajasta parempaan.

Raino Westerholm oli kuollessaan 97-vuotias, syntynyt 20. marraskuuta 1919 Kuusankoskella. Vuodesta 2016 hän oli ollut vanhin yhä elossa oleva kansanedustaja.

Westerholm toimi yli kolme vuosikymmentä Kymin Osakeyhtiön metsänhoitajana. Näissä tehtävissä hän kohtasi Viitasaarella tulevan puolisonsa Sirkka-Liisan (o.s. Eirola) ja avioitui sotien jälkeen vuonna 1945. Avioliitosta syntyi neljä lasta. Puolisoiden viimeinen kohtaaminen tapahtui Sirkka-Liisan 100-vuotispäivillä 24. toukokuuta.

Raino Westerholm valittiin ensimmäisen kerran Kuusankosken kauppalanvaltuustoon vuonna 1964 sitoutumattomana ja SKL:n listalta vuonna 1968, valtakunnallisesti laskien yhtenä puolueen kolmesta kaupunginvaltuutetusta. Hänet valittiin Suomen Kristillisen Liiton ensimmäiseksi kansanedustajaksi maaliskuussa 1970 sekä puolueen puheenjohtajaksi 1973.

Raino Westerholm valittiin Suomen Kristillisen Liiton ensimmäiseksi kansanedustajaksi maaliskuussa 1970 sekä puolueen puheenjohtajaksi 1973.

Hän toimi eduskunnan jäsenenä kolmen kauden ajan sekä puolueen puheenjohtajana vuoteen 1981 asti. Muutettuaan pysyvästi Helsinkiin hän eläkevuosinaan toimi myös Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä.

Poliittisen uran merkittävimpiä hetkiä olivat presidenttiehdokkuudet. Westerholm saavutti vuoden 1978 presidentinvaaleissa, joissa tulos oli 8,8 prosenttia, 24 valitsijamiestä ja vaalitoimituksessa Arkadianmäellä 25 ääntä kolmestasadasta. Hän oli presidenttiehdokkaana myös vuoden 1982 vaaleissa. Sotilasarvoltaan hän oli majuri.

Raino Westerholmin elämää leimasi laaja ja antaumuksellinen seurakunnallinen toiminta sekä järjestötyö. Hän oli Kuusankosken kirkkovaltuuston jäsen. Hänet tunnettiin lämminsieluisena ja vaikuttavana maallikkojulistajana. Rainon asennetta leimasi syvä kiinnostus ja lämpö kaikkia lähimmäisiään kohtaan. Tätä täydensi ja ikään kuin korosti Sirkka-Liisa -puolison melkein käsin kosketeltava sydämellisyys.

Westerholm osallistui sekä talvi- että jatkosotaan. Puolustaessaan Äyräpään sillanpääasemaa raskaassa tulituksessa kesällä 1944 hän oli pataljoonansa esikunnan ainoa haavoittumatta säilynyt upseeri.

Politiikan piirissä Westerholm tunnettiin vakaumuksellisuudestaan ja peräänantamattomasta toiminnastaan kristillisten arvojen puolesta. Metsänhoitajana ja merkittävän iän saavuttaneena häntä voi perustellusti verrata korkealle kasvaneeseen honkaan. Sydämen ja toiminnan täytti selkeä, mutta samalla ihmisrakas vakaumuksellisuus. Se oli taipumatonta terästä moniulotteisen ajan tapahtumien keskellä.

Kirjoittajat: Jouko Jääskeläinen ja Timo Erkama

Jääskeläinen on Westerholmin perhetuttu, joka on toiminut KD:n puoluesihteerinä ja kansanedustajana. Erkama on emeritus professori ja Westerholmin vävy.

Raino Westerholm siunataan viimeiselle matkalleen perhepiirissä.

Uutinen Raino Westerholmin kuolemasta, lue täältä.

Näin puheenjohtaja Sari Essayah muistelee Raino Westerholmia, lue täältä.