Oikeusoppineet ovat nostaneet esiin kaksi kipupistettä: yhtiöittämisen pakon ja alueellisen tasa-arvon. Maakuntavaalit ovat vaarassa siirtyä.

Tammikuulle suunnitellut maakuntavaalit ovat vaarassa siirtyä, koska perustuslakivaliokunta tuskin hyväksyy sote-uudistukseen liittyvää valinnanvapautta sellaisenaan.

STT:n tietojen mukaan perustuslain tuntijat ovat valiokunnassa nostaneet esiin ainakin kaksi valinnanvapauteen liittyvää perustuslaillista ongelmaa.

Suurin ongelma liittyy palveluiden yhtiöittämiseen, jolle hallituksen esitys ei anna vaihtoehtoja. Perustuslakiasiantuntijat ovat valiokunnassa esittäneet kansanedustajille, että ongelmana on sekä julkisen tehtävän antaminen muille kuin viranomaisille että julkiselle vallalle esitetty kielto toteuttaa tehtävää ilman yhtiöittämistä. Julkinen valta tarkoittaa esimerkiksi kuntia ja maakuntia.

Toinen perustuslakivaliokunnassa esillä ollut ongelma on valinnanvapauteen liittyvä alueellinen eriarvoisuus eli käytännössä valinnanvapauden laadukas toteutuminen suurissa kaupungeissa ja heikot valintamahdollisuudet haja-asutusalueilla. Osalle keskustalaisista tämän hyväksyminen on vaikeaa, vaikka se läpäisisi perustuslain seulan.

Jos perustuslakivaliokunta ei kelpuuta hallituksen esitystä, hallitus joutuu antamaan täydentävän esityksen. Se tarkoittaisi todennäköisesti uutta lausuntokierrosta, jolloin maakuntavaalien järjestäminen menisi hyvin tiukoille.

Jos perustuslakivaliokunta ei kelpuuta hallituksen esitystä, hallitus joutuu antamaan täydentävän esityksen. Se tarkoittaisi todennäköisesti uutta lausuntokierrosta, jolloin maakuntavaalien järjestäminen menisi hyvin tiukoille. Sote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauslait pitäisi hyväksyä marraskuun alkuun mennessä, jotta ensimmäiset maakuntavaalit voidaan järjestää tammikuussa samaan aikaan presidentinvaalien kanssa.

Perustuslakivaliokunta pitäytyy puheenjohtajansa Annika Lapintien (vas.) mukaan suunnitelmassa, jonka mukaan mietintö valmistuu juhannuksen jälkeisellä viikolla. Perustuslakivaliokunta kokoontuu suunnitelmansa mukaan kesäkuun loppuun asti jokaisena arkipäivänä.

Perustuslakivaliokunnassa on STT:n tietojen mukaan kysytty myös maakuntien määrästä. Keskusta sai haluamansa 18 maakunnan mallin vuoden 2015 marraskuun hallituskriisin jälkeen. Kokoomus kannatti korkeintaan 12:ta maakuntaa, kuten myös suurin osa asiantuntijoista. Periaatteessa maakuntavaalit voisi pitää, vaikka sote-uudistus siirtyisi. Kokoomus kuitenkin haluaa valinnanvapauden ja keskusta maakuntauudistuksen, joten kaikkien palasten pitää valmistua yhtä aikaa.

Huhtikuun alussa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi, että sote-uudistuksen valinnanvapauden perustuslailliset huolet on jo ratkaistu. Eduskunnan oli tarkoitus hyväksyä sote-lait heinäkuun alussa, mutta kesäkuun alussa eduskunnan puhemiesneuvosto poisti heinäkuun ensimmäiselle viikolle tehdyt istuntovaraukset. Näin sote-lakien täysistuntokäsittely eduskunnassa siirtyi varmuudella yli kesätauon.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah on kevään ja alkukesän mittaan moneen kertaan vaatinut maakuntavaalien myöhäistämistä.

– Kysymyksessä on kuitenkin koko Suomen suurin hallinnollinen uudistus, Essayah toteaa.

– Euroopan neuvoston suositus on, että vaaliasioiden pitäisi olla paikoillaan vuotta ennen vaaleja. Nyt suositusta ei pystytä täyttämään. Eduskunnassa työt ovat ruuhkautuneet.

Myös Essayah on murheissaan yhdenvertaisuusnäkökulmasta. Yli puolet Suomen kunnista jäisi vaille edustusta tulevissa maakuntavaltuustoissa.

Lähteet: STT–Mikko Isotalo, kdlehti.fi-Kristiina Kunnas