Tasauspaikkajärjestelmän avulla vaalitulos vastaisi nykyistä paremmin kansan vaaleissa ilmaisemaa tahtoa, sillä kaikki vaalipiireissä annetut äänet vaikuttaisivat vaalitulokseen. – Ääniä ei enää menisi hukkaan, KD:n puheenjohtaja Sari Essayah sanoo.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah vaatii vaalijärjestelmän uudistamista ja pyytää hallitusta vastaamaan muun muassa siihen, aiotaanko tasauspaikkajärjestelmän käyttöönottoa edistää.

Ruotsin mallin mukainen tasauspaikkajärjestelmä tarkoittaisi, että kaikki vaalipiireissä annetut äänet vaikuttaisivat vaalitulokseen. Kansanedustajapaikat jaettaisiin tällöin puolueiden valtakunnallisen äänituloksen ja vaalipiireissä saatujen henkilökohtaisten äänien mukaan.

– Ääniä ei enää menisi nykyjärjestelmän tavoin hukkaan, Essayah muistuttaa hallitukselle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä.

Tasauspaikkajärjestelmän myötä jokaisen kansalaisen äänellä voitaisiin hänen mukaansa katsoa olevan yhtäläinen painoarvo, kuten demokraattisessa järjestelmässä pitäisikin olla.

Merkittävä osa suomalaisista on käytännössä ilman äänioikeutta, sillä pienten vaalipiirien korkea äänikynnys merkitsee, että heidän äänensä jää huomiotta

Nykyinen vaalijärjestelmä ei varmista riittävän hyvin perustuslaillisen kansanvallan toteutumista. Merkittävä osa suomalaisista on käytännössä ilman äänioikeutta, sillä pienten vaalipiirien korkea äänikynnys merkitsee, että heidän äänensä jää huomiotta.

Piilevä äänikynnys tarkoittaa sitä prosenttiosuutta vaalipiirin äänistä, jonka puolueen tulee vähintään saada, jotta se saisi vaalipiiristä läpi vähintään yhden kansanedustajan.

Laskennallinen piilevä äänikynnys on esimerkiksi  Satakunnan vaalipiirissä 11,1 %, Keski-Suomen vaalipiirissä 9,0 % ja Lapin vaalipiirissä 12,5 %. Vertailun vuoksi vastaava ääänikynnys on Uudenmaan vaalipiirissä vain 2,8 prosenttia

Korkea piilevä äänikynnys tarkoittaa käytännössä sitä, että pienillä ja keskisuurilla puolueilla on vain pienet mahdollisuudet saada ehdokkaitaan läpi. Kärjistäen voidaankin sanoa, että pienen vaalipiirin äänestäjän äänellä on eri painoarvo kuin suuren vaalipiirin äänestäjän äänellä.

– Näin ollen ei voida katsoa, että kaikilla olisi tosiasiallisesti yhtäläinen äänioikeus. Vaalijärjestelmästä johtuen pienissä vaalipiireissä pienten ja keskisuurten puolueiden mahdollisuus saada kansanedustajia edellyttää usein suurempien puolueiden kanssa tehtyjä vaaliliittoja, joihin sisältyy kuitenkin monesti haasteellisia kysymyksiä, niin äänestäjän kuin liittoja solmivien puolueiden kannalta, Essayah sanoo.

Vaalien suhteellisuuden toteutumiseen liittyvät ongelmat on tunnustettu laajasti. Vaalijärjestelmää on myös yritetty uudistaa useaan otteeseen, mutta poliittista tahtotilaa muutokseen ei ole löytynyt.

Essayah muistuttaa, että politiikan tutkijoidenkin mukaan tasauspaikkajärjestelmän käyttöönottamisella olisi mahdollista puuttua alueellisiin eroihin ja muutoin nykyisessä järjestelmässä oleviin ongelmakohtiin.

– Tasauspaikkajärjestelmän avulla vaalitulos vastaisi nykyistä paremmin kansan vaaleissa ilmaisemaa tahtoa ja korjaisi nykyisin vallitsevan demokratian vääristymän, Essayah sanoo.