Finanssivalvonnan johtokunta on ilmoittanut, ettei se koe tarpeelliseksi kiristää nykyistä lainakattoa. Lainakatto, eli enimmäisluototussuhde, säilyy siten ennallaan 90 prosentissa, ensiasunnoissa 95 prosentissa.

Myöskään vakuusvaatimuksiin ei tule muutoksia. Pankkeja koskeva muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy niin ikään nollatasolla.

Finanssiala ry pitää Fivan lainakattoa ja muuttuvaa pääomavaatimusta koskevia päätöksiä perusteltuina.

– Luotonannon kasvu on edelleen maltillista, eikä asuntomarkkinoiden tilassakaan ole tapahtunut merkittävää muutosta, pääekonomisti Veli-Matti Mattila arvioi.

Finanssialan mielestä viimeaikainen keskustelu kotitalouksien velkaantumisesta on ollut aiheellista, joskin vinoutunutta

Asuntolainakannan keskimääräisen riskipainon vähimmäistaso sen sijaan nousee vuoden 2018 alusta 15 prosenttiin niillä pankeilla, jotka käyttävät asuntolainojen vakavaraisuuslaskennassa sisäisiä malleja.

Riskipainojen suuruuden perusteella määräytyy, kuinka paljon luottolaitoksen taseessa täytyy olla omia varoja suojana asuntoluotoista mahdollisesti aiheutuvia luottotappioita vastaan.

Finanssialan mielestä viimeaikainen keskustelu kotitalouksien velkaantumisesta on ollut aiheellista, joskin vinoutunutta. Keskustelussa on sivuutettu asioita, jotka tulisi ottaa huomioon muun muassa lainakattosääntelyä arvioitaessa.

– Jatkossa velkaantumisen ohella pitäisi samanaikaisesti tarkastella kotitalouksien rahoitus- ja muun varallisuuden määrää. Vain näin voidaan arvioida, minkälaisia tosiasiallisia riskejä kotitalouksien velkaantumiseen liittyy.

Mattila muistuttaa myös, että asuntoluototuksen kiristyksillä on aina myös laajempia vaikutuksia talouteen, erityisesti työvoiman liikkuvuuteen ja sitä kautta kokonaistuotannon kasvunäkymiin.

– Vaarana on, että päätöksillä aiheutetaan talouden kannalta kielteisiä seurannaisvaikutuksia. Viranomaisen huolellinen ja laaja-alainen etukäteisarviointi makrovakauteen liittyvissä päätöksissä on tärkeää, jotta vältytään yllättäviltä, ei-toivotuilta lopputuloksilta.