Kristillisdemokraatit vaatii yhä yhtiöittämisvelvoitteen poistamista sote-uudistuksesta

27.6.2017 klo 14:50 Uutiset Samuli Rissanen

Kristillisdemokraatit arvioi, että hallituksen sote-malli on vielä kertaalleen avattava pohdinnalle. KD edellyttää, että sote viimeistellään parlamentaarisesti, tarkalla korvalla asiantuntijoita kuunnellen. Yhtiöittämisvelvoite on poistettava.

Kansalaisten valinnanvapauden lisääminen on Kristillisdemokraattienkin mielestä lähtökohtaisesti kannatettava asia. Sosiaali- ja terveyspalveluissa valinnanvapautta on kuitenkin kehitettävä ja edistettävä hallitusti ja asteittain, jotta uudistukselle asetetut tavoitteet, eli eriarvoisuuden vähentäminen, integraatio ja kustannusten hallinta, voivat toteutua.

– Sote-mallia on pakko avata ja pohtia vielä uudelleen

– Sote-mallia on pakko avata ja pohtia vielä uudelleen, KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman sanoi eduskunnassa.

Kristillisdemokraatit edellyttää, että sote-uudistus viimeistellään parlamentaarisesti, tarkalla korvalla asiantuntijoita kuunnellen. KD on yhä sillä kannalla, että yhtiöittämisvelvoite on poistettava.

Kansalaisten valinnanvapauden lisääminen taas on lähtökohtaisesti kannatettava asia. Sosiaali- ja terveyspalveluissa valinnanvapautta on kuitenkin kehitettävä ja edistettävä hallitusti ja asteittain, jotta uudistukselle asetetut tavoitteet, eli eriarvoisuuden vähentäminen, integraatio ja kustannusten hallinta, voivat toteutua.

Östmanin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksella on merkittävä rooli rakenteellisen alijäämän kuromisessa umpeen.

– Sote-uudistuksen onnistuminen on välttämätöntä, jotta julkinen talous on tulevaisuudessa kestävällä pohjalla. Asiantuntijat ovat kuitenkin yksi toisensa jälkeen todenneet, että toivottuja kolmen miljardin säästöjä ei tulla saavuttamaan nyt perustuslakivaliokunnan arvioitavana olevalla sote-mallilla, hän totesi.

Alkuvuoden aikana talouskasvu on ollut reipasta kolmen prosentin tahtia, mutta työllisyys ei ole kohentunut samassa suhteessa.

Östman muistuttaa, että hallituksen keskeisenä tavoitteena oli nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan siihen ei päästä, vaan eduskunnan nelivuotiskauden loppuun mennessä ollaan vasta 70 prosentin työllisyydessä.

Samaan aikaan monilla aloilla kärsitään työvoimapulasta.

– Työllisyyttä voidaan parantaa koulutusta oikeasti kehittämällä ja uudelleen kohdentamalla. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää myös työnteon kannusteiden lisäämistä, esimerkiksi ottamalla sosiaaliturvauudistuksen pohjaksi KD:n kannustavan perusturvan malli.

– Lyhyemmällä aikavälillä työllisyyttä on hoidettava mahdollistamalla työttömyysturvan aktiivikäyttö sekä lisättävä palkkatukea työllistämiseen ja starttirahaa oman yritystoiminnan aloittamiseen, Östman linjasi.