Syntyvyyden laskun taustalla on taloudellisesti epävarmat ajat ja lapsiperheiden tukien leikkaukset. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah uskoo, että kyse on myös kulttuurisesta muutoksesta. – Lasta harkitaan vasta sitten, kun kaikki muu on valmista, hän sanoo.

Oma koti, auto ja kesämökki, sitten lapsi. Suomalaisten hedelmällisyysiässä olevien aikuisten lastenhankinta on lykkäytynyt kolmenkympin jälkipuoliskolle, sillä suhtautuminen perheen perustamiseen on muuttunut. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah näkee taustalla kulttuurisen muutoksen, jossa kaiken muun on oltava valmiina, ennenkuin lasta voidaan harkita.

– Sitten ollaankin jo 35-40-vuotiaita, kun kaikki olisi valmista lasta ajatellen. Tuolloin edessä voikin jo olla lapsettomuuteen liittyvät ongelmat.

Perhepuolueena profiloituneet Kristillisdemokraatit ovat olleet huolissaan syntyvyyden laskusta. Essayah muistuttaa, että syntyvyys on laskenut peräti 7 prosentin tahtia ja pian syntyneiden lasten määrä uhkaa sukeltaa alle 50 000. Se on luku, joka vastaa 1860-luvun suurina nälkävuosina elävänä syntyneiden lasten määrää.

Vuoden 2012 presidentinvaaleissa KD:n ehdokkaana ollut Essayah on tällä kertaa vaitonainen Kristillisdemokraattien osallistumisesta presidentinvaaleihin

Essayah soimaa hallitusta lapsiperheiden etuuksien leikkauksista ja toivoo, että Kristillisdemokraattien viime hallituskaudella puristama lapsivähennys säilyisi jatkossakin. Keväällä oman vaihtoehtonsa perhevapaista esitellyt Essayah pitää Kristillisdemokraattien taaperobonusta varteenotettavana vaihtoehtona jopa kotihoidontuelle, johon kohdistuu muutospaineita.

– Kun luin lapsiperheiden etujärjestön tuoreen kannanoton, huomasin, että heidän ehdotuksensa oli kuin toisinto KD:n taaperobonuksesta. Vain nimi olisi pitänyt vaihtaa, Essayah kertoo.

Perhepolitiikka ei ole ainut asia, jossa kristillisdemokraatit on osunut naulan kantaan. Sote-uudistuksessa perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota juuri samoihin epäkohtiin, joista KD on muistuttanut pitkin matkaa.

Politiikan syksyn tärkein asia kiertyykin Essayah’n mukaan sote-uudistuksen ympärille. Valinnanvapauslainsäädäntö on kirjoitettava uudestaan ja se päätyy lausunnoille loppusyksystä. Eduskunnan puitavaksi korjailtu uudistus tulee kevätkaudella. Essayah pitää mahdollisena, että uudistuksesta voisi syntyä päätös ensi kesään mennessä, mutta voimaantulo lykkääntyisi vuoden 2020 puolelle.

Essayah arvioi, että vaikka sote-uudistus saataisiin maaliin, löyhä alkoholipolitiikka syö uudistuksen tuomat säästöt. Hallitus lisää alkoholihaittoja ja inhimilllistä kärsimystä kahta reittiä. Yhtäältä se tuo nelosoluet, limuviinat ja lonkerot ruokakauppoihin ja toisaalta ravintoloissa tarjottavan alkoholin arvonlisävero laskisi.

– Osuimme oikeaan siinäkin, kun vaadimme maakuntavaalien lykkäämistä. Nyt sekin on todellisuutta, Essayah sanoo.

Alunperin vaalit oli määrä järjestää presidentinvaalien yhteydessä tammikuussa 2018. Maakuntavaalien uusi, realistisempi aikataulu lipuu yhä lähemmäs seuraavia eduskuntavaaleja.

Vuoden 2012 presidentinvaaleissa KD:n ehdokkaana ollut Essayah on tällä kertaa vaitonainen Kristillisdemokraattien osallistumisesta presidentinvaaleihin. Useampi Kristillisdemokraattien piirijärjestöistä ja puolueen erityisjärjestöt KD Naiset sekä KD Nuoret ovat vedonneet oman presidentinvaaliehdokkaan puolesta. Sekä kansanedustaja Päivi Räsäsen että puolueen puheenjohtaja Sari Essayah’n ehdokkuuden puolesta on vedottu.

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros käydään ensi vuoden tammikuussa. Presidentti Sauli Niinistö kertoi kesän korvalla jatkohaluistaan. Hänen lisäkseen ehdokkaiksi on tällä hetkellä nimetty Keskustan Matti Vanhanen, Vihreiden Pekka Haavisto, Vasemmistoliiton Merja Kyllönen ja Rkp:n Nils Torvalds. Perussuomalaisten puoluehallitus valitsi eilen varapuheenjohtaja Laura Huhtasaaren puolueen presidenttiehdokkaaksi.

Kristillisdemokraattien osalta päätöksen presidentinvaaleihin osallistumisesta tekee puoluekokous, joka pidetään vajaan kahden viikon kuluttua Seinäjoella.