Tuore kysely- ja rekisteritietoja yhdistelevä väitöstutkimus osoittaa, että keski-iässä tai sen jälkeen lisääntynyt liikuntaharrastaminen vähentää pitkiä sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeelle jääntiä.

VTM Ansku Holstila tarkastelee tuoreessa väitöstutkimuksessaan liikunta-aktiivisuuden muutosten yhteyksiä tulevaan toimintakykyyn, sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin yli 40-vuotiaiden keskuudessa.

Tulosten mukaan lisääntynyt liikunta-aktiivisuus on yhteydessä parempaan tulevaan fyysiseen toimintakykyyn ja vähentynyt liikunta-aktiivisuus huonompaan.

– Tulosten perusteella keski-ikäisiä ja ikääntyviä työntekijöitä kannattaa työpaikoilla kannustaa lisäämään liikunta-aktiivisuuttaan

Tutkimus toteutettiin Helsingin kaupungin 40–60-vuotiaiden työntekijöiden keskuudessa vuosina 2000–2002 ja seurantakyselyt tehtiin vuosina 2007 ja 2012.

Peruskyselyyn vastasi 8960 kaupungin työntekijää, joista 6606 antoi luvan myös rekisteritietojensa käyttöön. Tutkimuksessa hyödynnettiin Kelan sairauspoissaolorekisterin tietoja vähintään kymmenen työpäivää kestäneistä sairauspoissaoloista ja Eläketurvakeskuksen eläkerekisterin tietoja työkyvyttömyyseläkkeistä.

Tietoja yhdistelemällä selvisi, että lisääntynyt liikunta-aktiivisuus oli yhteydessä pienempään sairauspoissaolojen riskiin. Lisäksi liikunta-aktiivisuuden lisääminen vähäisestä tai kohtuullisesta rasittavaan oli yhteydessä pienempään työkyvyttömyyseläkkeiden riskiin.

– Tulosten perusteella keski-ikäisiä ja ikääntyviä työntekijöitä kannattaa työpaikoilla kannustaa lisäämään liikunta-aktiivisuuttaan. Terveitä työntekijöitä voi kannustaa myös rasittavan liikunnan harrastamiseen. Lisäksi on tärkeää huolehtia liikunta-aktiivisuuden ylläpidosta eläköitymistä seuraavina vuosina, Holstila toteaa.

Fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä sekä tuki- ja liikuntaelinsyihin ja mielenterveyssyihin perustuvia sairauspoissaoloja tarkasteltiin Holstilan tutkimuksessa erikseen.

Tulosten mukaan yhteydet liikunta-aktiivisuuden muutosten ja psyykkisen toimintakyvyn välillä olivat vähäisempiä kuin fyysisen toimintakyvyn kohdalla. Myös liikunnan rasittavuudella oli vähemmän merkitystä psyykkiseen toimintakykyyn ja mielenterveyssyihin perustuviin sairaspoissaoloihin verrattuna fyysiseen toimintakykyyn ja tuki- ja liikuntaelinpoissaloihin.

Holstilan tutkimus on osa Helsingin yliopiston kansanterveystieteen osastolla tehtävää Helsinki Health Study -tutkimusta.