Useat yhdistyspohjaiset seurakunnat ovat ihmetelleet Poliisihallituksen lähettämiä kirjeitä ja ohjeita, koskien jumalanpalveluksissa kerättäviä kolehteja.

Kansanedustaja Antero Laukkasen mukaan kirjeet ovat tulleet seurakunnille yllättäen, ilman mitään aikaisempaa keskustelua tai yhteydenpitoa

– Poliisihallitus on alkanut soveltaa rahankeräyslakia perin omituisella tavalla. Se katsoo, että jumalanpalveluksessa kerättävä kolehti on rahankeräysluvan piirin kuuluvaa rahankeräystä, Laukkanen kertoo.

Poliisihallituksen virkamiehet kiertävät Istumassa seurakuntien jumalanpalveluksissa arvioimassa, kerätäänkö siellä rahaa ihmisiin vetoamalla

Tähän asti uskonnolliset yhdistyspohjaiset seurakunnat ovat saaneet kerätä varoja toimintaansa osana jumalanpalvelusta. Poliisihallituksen laintulkintaa ja soveltamista voi Laukkasen mukaan pitää merkillisenä yhtäkkisenä vallanoikkuna, kun nykyinen käytäntö on toiminut jo 100 vuotta moitteetta.

– Lisäksi Poliisihallituksen virkamiehet kiertävät Istumassa seurakuntien jumalanpalveluksissa arvioimassa, kerätäänkö siellä rahaa ihmisiin vetoamalla, jolloin heidän tulkintansa mukaan, jumalanpalveluksen yhteydessä annettu rahalahja kuuluu rahankeräysluvan piiriin.

Tämä on aiheuttanut Laukkasen mukaan suurta hämminkiä seurakuntakentässä.

– Suomesta taitaakin olla tulossa ainoa länsimaa, jossa poliisiviranomainen valvoo jumalanpalveluksien sisältöjä ja toimia ja puuttuu niihin. Pidän tätä uskonnonvapauden vakavana loukkauksena ja erittäin huonona hallintona, Laukkanen sanoo.

Hän toivoo, että oikeuskansleri tai oikeusasiamies omatoimisesti ottaisi arvioitavaksi Poliisihallituksen yllättävät lainsoveltamistoimet, joita se kohdistaa yhdistyspohjaisten seurakuntien jumalanpalveluksiin. Yhdistyspohjaisia seurakuntia on Suomessa reilut 600.

– Poliisihallitus voisi myös miettiä, miten se aikoo selvitä työstään, kun se pakottaa kaikki nämä yhteisöt hakemaan rahankeräysluvat, kun jo nyt lupaa saa odottaa 6-8 kuukautta.

Poliisihallituksen ohjeissa todetaan, ettei rahankeräyslupaa myönnetä hakijan perustoiminnan menoihin, kuten palkkakustannuksiin. Tämä ehto vie seurakunnalta lähes kokonaan mahdollisuuden saada rahankeräyslupaa.

Lisäksi jokainen rahankeräyslipas on merkittävä poliisin leimalla, siis käytännössä poliisi joutuisi leimaamaan arviolta noin 120 000 kolehtilipasta.

– Ei ole ihme, että kristikansa kokee poliisihallituksen paimenkirjeet uskonnonvapauden ja harjoittamisen vastaisena. Onko poliisihallitus tosiaan sitä mieltä, että valtaosa Suomen taloushuijareista on seurakunnissa, kun se kohdistaa tällaisella vimmalla valvontavoimansa jumalanpalveluksiin, Laukkanen kysyy.