”Kestävän hyvinvoinnin edistämiseksi on kehitettävä muita hyvinvointitalouden mittareita kuin BKT”

13.9.2017 klo 16:11 Uutiset KD Lehti

BKT-mittari ei ole enää riittävä mittari.  – BKT voi kasvaa vaikka hyvinvointi heikkenee. Toisaalta esimerkiksi jakamistalouden myötä palvelut voivat parantua ja asiakkaan saama hyöty voi kasvaa merkittävästi ilman, että vaikutus näkyy mitenkään BKT:ssa, KD:n Sari Tanus arvioi.

Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma, Agenda2030 hyväksyttiin syyskuussa 2015 YK:n huippukokouksessa ja sen toimeenpano käynnistyi vuoden 2016 alussa.

– Tavoitteena on turvata ihmisten hyvinvointi, ihmisoikeudet, yhteiskunnan vakaus ja taloudellinen vauraus ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Tavoitteena on myös poistaa äärimmäinen köyhyys maailmasta, Tanus avasi ohjelman sisältöä tänään aihetta koskevassa keskustelussa eduskunnassa.

Hän muistutti, että valtioilla on nyt ensimmäistä kertaa yhteiset kestävän kehityksen tavoitteet, joiden toteutuksessa toivon Suomen toimivan edelläkävijänä.

Poliittisten päätösten vaikutusten arvioinnille, ennakoinnin kehittämiseksi on kehitettävä myös uusia työkaluja.  Kaikessa päätöksenteossa on arvioitava vaikutukset kestävään hyvinvointiin.

Nyt käsiteltävänä oleva valtioneuvoston selonteko Agenda2030:sta linjaa globaaliohjelman kansallisen toimeenpanon Suomessa. Painopisteinä on hiilineutraali, resurssiviisas Suomi ja yhdenvertainen, tasa-arvoinen, osaava Suomi.

– Politiikkaperiaatteista ehdottomasti tärkeimpiä ovat ylivaalikausien kestävä pitkäjänteisyys ja vaikuttavuutta ajatellen politiikkajohdonmukaisuus. Politiikan eri osa-alueet eivät saa olla ristiriidassa keskenään, Tanus sanoo.

Toimenpideohjelman toteutuksen onnistumisessa keskeistä on hyvä koordinaatio, johon valtioneuvoston kansliassa on varattava riittävästi henkilöstöresursseja. Ulkosuhteiden, taloudellisten ulkosuhteiden ja kehityspolitiikan edustajia tarvitaan. Eri ministeriöiden roolia toimenpideohjelman toteuttajina tulee vahvistaa.

– On myös tärkeää laajalti osallistaa kansalaisia ja hyödyntää sidosryhmien osallistumista toimenpiteiden määrittelyyn, toteuttamiseen ja vaikuttavuuden arviointiin.  Sidosryhmien osallistuminen tulee näkyä myös lopputuloksessa.

Tauksen mukaan perinteisen budjetoinnin rinnalle tarvitaan uusia kokeiluja ja käytänteitä, laajoihin ja monimutkaisiin kokonaisuuksiin myös ilmiöpohjaista budjetointia. Agenda2030:n painopisteet pitää kytkeä kaikkiin hallituskauden vaiheisiin.

– Myös kaikissa julkisissa hankinnoissa on oltava vaatimus ja arvio Agenda2030-tavoitteiden edistämisestä.

Kestävään kehitykseen liittyvää politiikkajohdonmukaisuutta on kristillisdemokraattien mielestä määrätietoisesti, pitkäjänteisesti edistettävä ja monitieteistä tietopohjaa on vahvistettava. Myös ennakointia kuten esimerkiksi skenaariomenetelmiä tulee hyödyntää päätöksentekoa ja muutoksen hallintaa palvelevassa tutkimuksessa.

Agenda2030- toimenpideohjelman toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointiin on kehitettävä tavoitteita ja toimenpiteitä konkretisoivia, luotettavia seurantamittareita.

BKT-mittari ei nykypäivänä ole enää riittävä, se ei toimi kunnolla.  BKT voi kasvaa vaikka hyvinvointi heikkenee. Toisaalta esimerkiksi jakamistalouden myötä palvelut voivat parantua ja asiakkaan saama hyöty voi kasvaa merkittävästi ilman, että vaikutus näkyy mitenkään BKT:ssa.

Kestävän hyvinvoinnin edistämiseksi on kehitettävä BKT:lle rinnakkaisia hyvinvointitalouden mittareita, kuten aidon kehityksen indikaattoria ( GPI ), inhimillisen kehityksen indeksiä (HDI) ja kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksiä ( ISEW).

Ulkopolitiikassa, kansainvälisissä yhteyksissä Agenda2030-tavoitteet on huomioitava ja niitä edistettävä. Tämä koskee EU:ta, YK:ta, Pohjoismaiden Neuvostoa, Arktista neuvostoa, kansainvälisiä kauppasopimuksia jne. Suomelle on erityisen tärkeää on Pohjoismainen yhteistyö.

– Kehitysrahoituksen nostaminen 0,7 prosenttiin BKT:sta on Agenda2030- toimenpideohjelmassa ja myös hallitusohjelmassa ja sitä kohden mennään, Tanus toivoo.

Geopoliittinen tilanne ja sen vaihtelut vaikuttavat kestävän kehityksen näkymiin. Sen vuoksi on luotava myös vaihtoehtoisia skenaarioita ja toimintamalleja kestävän kehityksen edistämiseksi niin Suomessa kuin muuallakin maapallolla. Samalla on arvioitava myös kestämättömän kehityksen mahdolliset seuraukset Suomelle ja varauduttava niihin.

– Kestävä hyvinvointi on kestävän kehityksen, Agenda2030-toimenpideohjelman kärkitavoite. Sen toteutumiseksi on toimittava määrätietoisesti, pitkäjänteisesti ja politiikkajohdonmukaisesti yhdessä laajalla rintamalla.