Päivi Räsänen kolumnissaan: Uskonpuhdistuksen hedelmät vaikuttavat edelleen

13.9.2017 klo 09:43 Kolumnit Päivi Räsänen

Tohtori Martti Luther oli keskeinen vaikuttaja 500 vuoden takaisessa tapahtumaketjussa, jolla on ollut mullistava merkitys niin kirkolliseen kuin yhteiskunnalliseen elämään myös Suomessa.

Uskonpuhdistuksen ydin ei ollut vanhan hylkääminen vaan paluu apostoliseen uskoon: ”Yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden, yksin Raamatun varassa!”

Lutherin keskeinen visio oli saada Raamattu kansalle. Tähän kytkeytyi myös uskonpuhdistuksen hedelmänä koulutuksen, sivistyksen ja kasvatuksen painotus.

On hämmästyttävää, miten nopeasti Raamattua ryhdyttiin kääntämään nykypäivään verrattuna alkeellisilla ja työläillä menetelmillä, kun samalla käytännössä jouduttiin luomaan tyhjästä kirjakieliä. Suomeksi Uusi testamentti ilmestyi Mikael Agricolan kääntämänä vuonna 1548, vain 31 vuoden kuluttua Lutherin teeseistä.

Kirkoilla ja kristillisillä järjestöillä on paljon suurempi vaikutus yhteiskunnan vakauteen, turvallisuuteen ja talouteen kuin usein osataan ajatella. Raamatusta nousevat arvot vaikuttavat myös ajallisesti.

Kirkoilla ja kristillisillä järjestöillä on paljon suurempi vaikutus yhteiskunnan vakauteen, turvallisuuteen ja talouteen kuin usein osataan ajatella. Raamatusta nousevat arvot vaikuttavat myös ajallisesti.

Kansankirkon vahva asema toimii parhaimmillaan myönteisen uskonnonvapauden turvaajana. Kirkon pirstoutuminen ja siitä seuraava aseman heikkeneminen johtaisivat voimistuviin vaatimuksiin yhteiskunnan uskonnollisesta neutraliteetista. Sen myötä vaikeutuisi myös muiden uskonnollisten yhdyskuntien ja yhteisöjen asema.

Muihin uskontokuntiin kuuluvien ihmisten arvostaminen ja heidän uskonnonvapautensa kunnioittaminen ei merkitse sitä, että omasta uskonnollisesta vakaumuksesta pitäisi tinkiä. Kristillinen usko on suomalaisen yhteiskunnan kestävä perusta – myös uskonpuhdistuksen merkkivuotena.