Katsomuskasvatus varhaiskasvatuksessa kiinnosti Joensuussa suurta yleisöjoukkoa. Taustalla oli Joensuun varhaiskasvatuksen linjaus, jossa varhaiskasvatuksen ja evankelisluterilaisen kirkon yhteistyö olisi loppunut lähes tyystin. Asiasta nousi loppukesästä kohu, ja kaupunginhallitus perui linjauksen.

Kristillisdemokraattien piiri yhdessä Joensuun KD:n valtuustoryhmän kanssa järjesti sunnuntaina 10. syyskuuta paneelikeskustelun aiheesta Varhaiskasvatus murroksessa – vaihtuuko suvivirsi meditaatioon? Tilaisuus kokosi lähes 100 kuulijaa Joensuun seurakuntakeskukseen.

Paneelin taustalla oli Joensuun varhaiskasvatuksen linjaus, jossa varhaiskasvatuksen ja evankelisluterilaisen kirkon yhteistyö olisi loppunut lähes tyystin. Linjausta perusteltiin valtakunnallisella varhaiskasvatussuunnitelmalla.

Joensuulainen KD-valtuutettu Anne Kikkis Mikkola nosti asian laajaan julkiseen keskusteluun yleisöosastokirjoituksellaan, jonka jälkeen kaupunginhallitus perui linjauksen.

Panelisteiksi oli kutsuttu Savo-Karjalan kansanedustaja Sari Essayah, Vihreiden kansanedustaja Krista Mikkonen, Kokoomuksen Matti Ketonen, Vasemmistoliiton Juha-Pekka Reijonen sekä itseoikeutetusti asian julkiseen keskusteluun nostanut  KD:n valtuutettu Anne Kikkis Mikkola sekä kirkkohallituksen edustaja, jonka osallistuminen valitettavasti peruuntui lentokoneeseen tulleen vian vuoksi.

Sari Essayah toi esiin perustuslain suoman uskonnonvapauden oikeuden, kirkkohallituksen tilaisuuteen lähettämän kirkon varhaiskasvatussuunnitelman sisältöä ja sen suhdetta valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan.  Essayah ei nähnyt näiden suunnitelmien olevan ristiriidassa keskenään.

Valtuutettu, kirkkoneuvoston puheenjohtaja Matti Ketonen, kertoi olleensa hämmästynyt lukiessaan lehdestä varhaiskasvatuksen alkuperäisestä linjauksesta, jonka  hän ei nähnyt olleen sopusoinnussa keväällä hyväksytyn varhaiskasvatussuunnitelman kanssa.

Lapset keskustelevat avoimesti asioista. Joku lapsi voi kertoa muina miehinä, että meidänpä isä ja äiti ei usko Jumalaan. Siitä sitten lasten kanssa keskustellaan, että kaikki eivät usko samalla tavalla.

– Ei ole olemassa katsomusvapaata yhteiskuntaa, Ketonen muistutti.

Kansanedustaja Krista Mikkonen toi omassa avauspuheenvuorossaan esiin, että hän ei näe ongelmallisena sitä, että kristillisiin kirkkopyhiin liittyen kerrotaan suomalaisista tavoista ja kulttuurista. Sen sijaan uskonnonharjoittamista osana varhaiskasvatusta hän ei kannata.

– Kun päiväkotilapset ovat esimerkiksi pääsiäisen yhteydessä käyneet kirkon tilaisuudessa ja osa lapsista ei ole saanut vanhempien kiellon vuoksi osallistua, on se herättänyt lasten kesken keskustelua ja ihmetystä siitä, miksi joku ei ole päässyt mukaan, Mikkonen totesi.

Keskustelussa yleisön joukossa ollut päivähoidon kokenut työntekijä Leena Kiiskinen huomautti, että ongelma ei ole lasten vaan aikuisten.

– Lapset keskustelevat avoimesti asioista. Joku lapsi voi kertoa muina miehinä, että meidänpä isä ja äiti ei usko Jumalaan. Siitä sitten lasten kanssa keskustellaan, että kaikki eivät usko samalla tavalla, Kiiskinen kertoi.

Kiiskisen mukaan 80 % vanhemmista antaa lapsilleen luvan  osallistua seurakunnan tuokioihin, ja olevan iloisia siitä mahdollisuudesta.

Anne Kikkis Mikkola kertoi omassa puheenvuorossaan kirkon työntekijöiden pitämien tuokioiden keskittyneen kirkkopyhien ja kalenterivuoden juhliin. Toisena teemana ovat olleet suomalaisuuteen kuuluvat tutut Raamatusta nousevat moraaliset ohjeet kuten kultainen sääntö tai lähimmäisen rakkaudesta kertova Laupiaan samarialaisen tarina.

Vasemmistoliiton Reijosen mielestä kaikkia uskontoja ja aatteita tulisi kohdella tasa-arvoisesti järjestämällä vaikka joku lauantai kokonainen päivä erilaisille vakaumuksille, joihin sitten lapset ja vanhmmat voisivat tutustua. Paneelissa tätä ei pidetty hyvänä asiana, koska päivähoitoikäiset lapset ovat sen verran nuoria, etteivät he kykene hahmottamaan asioita, jotka eivät liity heidän kokemusmaailmaansa.

Yleisön joukossa ollut Joensuun evankelis-luterilaisen seurakunnan lapsityönohjaaja kertoi, että julkisuudessa käyty keskustelu ja kaupungin varhaiskasvatuksen linjaus on poikinut enemmän yhteydenottoja kuin mikään hänen 29 vuoden työhistorian aikana koskaan aiemmin. Ihmiset ovat kokeneet tärkeänä seurakunnan ja varhaiskasvatuksen yhteistyön, jota on aina tehty päivähoidon ehdoilla ja lasten oikeuksia kunnioittaen.

Teksti: Satu Melkko

Kirjoittaja Satu Melkko on terveydenhoitaja ja palveluesimies. Hän toimii kunnanvaltuutettuna Liperissä, ja on KD:n Pohjois-Karjalan piirin toiminnanjohtaja.

 

Huom. Juttua muokattu ke 13.9. klo 17.50, ja lisätty kansanedustaja Krista Mikkosen osuuteen se, että hän ei kannata uskonnonharjoitusta osana varhaiskasvatusta.